Kunnanhallitus, kokous 18.5.2020

Kuvaus

Kunnanhallitus on käsitellyt talouden tasapainotusta kokouksessaan 10.2.2020 § 31 ja iltakoulussaan 6.5.2020. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena on vaalilautakuntien lukumäärän vähentäminen eli äänestysaluejaotuksen muuttaminen.

Vaalilain 8 §:n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

Päätös äänestysalueista tulee voimaan kalenterivuoden alussa, jos se on tehty ja siitä on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastolle sen määräämällä tavalla viimeistään voimaantuloa edeltävän vuoden elokuussa.

Kunnanvaltuuston 27.3.2006 § 34 tekemän päätöksen mukaisesti Laihian kunta jakautuu kuuteen äänestysalueeseen (suluissa äänestyspaikka):

1. Ylipää (Kylänpään koulu)
2. Jakkula (Isonkylän koulu)
3. Perälä (Perälän koulu)
4. Kirkonkylä (Kirkonkylän koulu)
5. Ratikylä (Laihian nuorisoseura)
6. Alapää (Hulmin koulu).

Nykyisessä äänestysaluejaossa henkilöt, joita ei väestötietojärjestelmässä ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle, on määrätty kuulumaan Kirkonkylän äänestysalueeseen. Äänestysalueiden asukasmäärät ja äänioikeutetut ovat oheismateriaalina olevassa taulukossa. Jos kunnan äänioikeutetut jakaa kuudella, niin keskimääräinen äänioikeutettujen määrä / alue olisi noin 1 040 henkilöä. Taulukosta ilmenee, että äänestysalueiden asukasmäärät vaihtelevat suuresti.

Kunnanhallituksen nimeämät vaalilautakunnat toimittavat vaalipäivän vaalit. Kaikkien äänestysalueiden vaalilautakunnat ovat jäsenmääriltään yhtä suuret (6 varsinaista jäsentä). Alueiden asukasmäärien erot ilmenevät siten, että isoilla äänestysalueilla äänestyspaikat saattavat ruuhkautua ja pienemmillä sitä vastoin on hiljaista. Lisäksi isommilla äänestysalueilla vaalilautakunnan jäsenet joutuvat työskentelemään pitkiä työvuoroja. Jotkut nykyisistä äänestyspaikoista on koettu fyysisesti hankalasti saavutettaviksi tai epämiellyttäviksi. Myöskin osaavan ja halukkaan jäsenistön löytäminen vaalilautakuntiin on tuottanut hankaluuksia. Talouden tasapainotuksen näkökulman lisäksi äänestysalueiden arviointi on tarpeen, jotta kaikilla äänestysalueilla olisi yhtenäiset edellytykset toimittaa vaalit onnistuneesti.

Vaalit työllistävät kunnan hallinto-osastolla täyspainoisesti kahta henkilöä, joiden työpanos on elintärkeä vaalien onnistumisen kannalta. Lisäksi hallinnon tukitoimintoja tarvitaan vaalien aikana. Vaalit työllistävät myös eri osastojen työntekijöitä, jotka toimivat ennakkoäänestyksessä vaalitoimitsijoina. Henkilökuntaa tarvitaan myös muihin tehtäviin niin ennen vaaleja kuin vaaliviikonloppuna. Toimistotyöntekijöiden panostus vaaleihin vaikuttaa myös kunnan eri toimielinten kokouskalentereihin.

Äänestysalueiden yhdistämisen ja/tai vähentämisen vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen on vaikea arvioida. Ennakko- ja kotiäänestysten määrä saattaa kasvaa. Ehdotetussa äänestysalueiden jaottelussa on tavoiteltu muun muassa sitä, että alueiden keskinäiset asukasmääräerot tasoittuisivat, äänestyspaikka olisi alueen asukkaille helposti saavutettavissa ja toimiva, ja vaalien onnistuminen olisi turvattu.

• Kirkonkylän ja Ratikylän äänestysalueiden yhdistäminen olisi perusteltua maantieteellisesti, mutta äänimääriä tarkasteltaessa, kaikkien alueiden äänimäärät olisivat tämän jälkeen kovin erisuuruiset. Kuntavaaleissa, joissa vaalilautakunnilla on suurempi työmäärä, tämä viivästyttäisi vaalituloksen valmistumista.
• Pienempien äänestysalueiden yhdistäminen on puolestaan perusteltua äänimääriä tarkasteltaessa. Osalle äänestysalueiden äänestäjistä yhdistäminen tarkoittaisi pidempiä äänestysmatkoja. Toisaalta ennakkoäänestysaika on suhteellisen pitkä ja perustellut syyt mahdollistavat myös kotiäänestyksen.
• Mikäli Ylipään ja Jakkulan äänestysalueet yhdistettäisiin, äänimäärä olisi tilastojen mukaan samansuuruinen kuin Perälän äänimäärä. Kirkonkylän ja Alapään äänestysalueiden yhdistäminen loisi tilastojen mukaan äänimäärissä laskettuna suurimman äänestysalueen, kuitenkin äänestysalueiden eri alueiden äänimäärät olisivat nykyisiin verrattuna yhteneväisemmät.
• Äänestyalueiden rajoihin ei tultaisi tekemään muutoksia.
• Ne henkilöt, joita ei ole merkitty väestötietojärjestelmässä minkään kiinteistön kohdalle, kuuluisivat edelleen Kirkonkylän äänestysalueeseen.

Oheismateriaali: Äänestystilastot ja äänestysaluekartta

Päätösehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hyväksyy muutoksen Laihian kunnan äänestysaluejaotuksessa siten, että
- Ylipään ja Jakkulan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi äänestysalueeksi ja
- Kirkonkylän ja Alapään äänestysalueet yhdistetään yhdeksi äänestysalueeksi.

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hyväksyy Laihian kunnan uuden äänestysaluejaotuksen ja äänestyspaikat seuraavasti:

1. Ylipää (Kylänpään koulu)
2. Perälä (Perälän koulu)
3. Ratikylä (Laihian Nuorisoseura)
4. Kirkonkylä (Kirkonkylän koulu)

ja että, ne henkilöt, joita ei ole merkitty väestötietojärjestelmässä minkään kiinteistön kohdalle, määrätään kuulumaan Kirkonkylän äänestysalueeseen.

Päätös

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän ehdotuksen.