Valmistelija
Markku Laukkonen, vt. sivistysjohtaja, markku.laukkonen@laihia.fi
Kuvaus
Laihian yhtenäiskoulu on aloittanut toimintansa elokuussa 2015. Yhtenäiskoulun perustaminen perustui Laihian kunnan vuosien 2013 - 2020 strategiaan. Strateginen päämäärä oli johtamisen kehittäminen ja tavoitteena toimiva ja tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne. Yhtenäiskouluselvitys tehtiin siis perusopetuksen hallinnon kehittämisen pohjalta eikä niinkään taloudellisesta näkökulmasta. Tällä uudistuksella perusopetukseen saatiin kolme virkarehtoria, joilla on tällä hetkellä oman opetusvelvollisuutensa lisäksi yhteensä n. 99h / viikko työaikaa hallinto- ja kehittämistehtäviin. Jos Laihialla ei olisi yhtenäiskoulua, perusopetuksessa olisi tuolloin kaksi virkarehtoria, joilla opetustuntien lisäksi hallinto- ja kehittämistehtäviin olisi työaikaa n. 58h / viikko. Yhtenäiskoulun myötä hallinnollista työaikaa on siis saatu lisättyä merkittävästi.
Laihian kunnanhallitus on 26.4.2021 (§ 93) päättänyt, että yhtenäiskoulun rakenne tulee selvittää sekä toiminnan että talouden kannalta (toiminnallisuus). Lisäksi koulujen keittiötoimintaa tulee tarkastella. Tehtävä annetaan sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalle.
Vs. sivistysjohtaja on yhdessä virkarehtoreiden kanssa laatinut opettajille ja ohjaajille marraskuussa 2021 kyselyn, jolla kartoitettiin henkilökunnan näkemystä yhtenäiskoulun toimivuudesta. Kyselyyn tuli vastauksia 44 kpl. Vastauksista on tehty yhteenveto. Yhtenäiskoulun toimivuus sai "kouluarvosanaksi" keskiarvon 6,8. Avoimissa vastauksissa korostui tarve yksiköstä vastaavan rehtorin suuremmalle läsnäololle koulussa. Rehtorilta toivottiin selkeästi enemmän huomiota koulun arjen johtamiseen sekä keskusteluihin henkilöstön kanssa. Myös työssä jaksamiseen kaivattiin rehtorilta enemmän huomiota. Apulaisrehtoreiden hallinnollinen vastuu on mittava mm. siitä syystä, että heillä on useampia yksiköitä vastuullaan ja alaisten lukumäärä on liian suuri. Johtavan rehtorin tehtävä on myös haastava, koska johdettavana on kunnan suurin yksikkö ja sen lisäksi koko perusopetuksen tehtäväaluejohtajan tehtävä sekä kehittämistehtävänä hankkeiden haku ja organisointi. Myös johtavalla rehtorilla on liikaa alaisia. Virkarehtoreiden johdettavana on tällä hetkellä 41 - 50 työntekijää, kun yleinen suositus alaisten maksimimääräksi on n. 20 henkilöä. Rehtorit ovat esimiesasemassa myös keittiöhenkilöstölle ja tämä on koettu ongelmalliseksi, koska rehtoreilla ei ole alan koulutusta eikä yleensä myöskään alan työkokokemusta.
Yksiköiden henkilökunnille on järjestetty kuulemistilaisuudet joulu - tammikuun aikana (KK 8.12.2021, Perälä 13.12.2021, Hulmi 14.12.2021, Rauhala 14.12.2021, yläkoulu 15.12.2021, Isokylä 21.12.2021, Kylänpää 13.1.2022). Kuulemistilaisuuksissa keskusteluiden pohjana oli esitys uudesta hallintomallista (malli B), jossa kolmen virkarehtorin rinnalle nostettaisiin kaksi koulun johtajaa.
Jyrkkänen Investment oy on tehnyt Laihian koulujen ruokapalveluiden kehittämissuunnitelman keväällä 2021. Selvityksen keskeinen viesti oli, että ruokapalveluilla tulisi olla oma ruokapalveluesimies. Sen tulisi olla rehtorin viran kanssa tasavertainen, jolloin ruokapalveluilla olisi selkeästi oma johtajansa. Koulujen ruokapalveluissa on tällä hetkellä töissä 17 henkilöä, joten heidän siirtyminen pois rehtoreiden alaisuudesta olisi merkittävä uudistus. Myös ruokapalveluhenkilöstö on keskusteluissa korostanut toivetta omalle esimiehelle, jolla on ammattiin liittyvä koulutus ja kokemus.
Vaihtoehtoja yhtenäiskoulun kehittämiseksi:
A Nykyisen hallintomallin säilyttäminen
Ei muuteta hallintomallia. Perusopetuksen oppilasmäärä tulee oppilasennusteen mukaan laskemaan seuraavien kolmen lukuvuoden aikana n. 10 % ja seuraavien kuuden lukuvuoden kuluessa n. 28 %. Yläkoulussa oppilasmäärä nousee vielä kolme seuraavaa lukuvuotta ollen suurimmillaan lv. 2024 - 2025 ( 386 oppilasta). Alakoulujen oppilasmäärä laskee nykyisestä 751 oppilaasta jopa 500 oppilaan tuntumaan. Tämä tulee vaikuttamaan myös koulujen henkilökunnan määrään laskevasti. Jatketaan hallinnollisesti kolmella virkarehtorilla (perusopetuksen johtava rehtori + kaksi apulaisrehtoria).
Pyritään edelleen kehittämään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sihteeriresurssia siten, että perusopetuksessa sihteeriresurssia olisi nykyistä enemmän käytettävissä kuitenkaan vähentämättä sitä varhaiskasvatuksesta. Kevennetään kaikkien rehtoreiden vastuuta siirtämällä keittiöhenkilöstön esimiestehtävä ruokapalveluiden esimiehen tehtäväksi. Johtavan rehtorin tehtävää voidaan keventää korottamalla yläkoulun vararehtoriresurssia kolmesta viikkotunnista viiteen tuntiin viikossa.
B Lisätään perusopetuksen hallintoon kaksi koulunjohtajaa.
Nykyisellä esimiesrakenteella ei välttämättä saada ratkaistua yhtenäiskoulun keskeisimpiä ongelmia. Tarvitaan mahdollisesti lisää hallinnollisia toimijoita. Johtamista voidaan vahvistaa kahdella koulunjohtajalla (OVTES Osio B Liite 1 § 8), jotka ovat opetusvelvollisuustyöajassa, mutta esimiesasemassa oman yksikön henkilöstöön. Johtajaopettaja on luokanopettaja, jolle määrätään rehtorin hallinnolliset tehtävät määräajaksi tai toistaiseksi. Tällä saadaan helpotusta virkarehtoreiden tehtäviin ja rehtoreille jää enemmän aikaa oman yksikön ja koko perusopetuksen asioiden hoitamiseen.
Yhtenäiskoulu jatkaa edelleen kolmella virkarehtorilla (johtava rehtori + kaksi apulaisrehtoria), mutta täydentyisi kahdella uudella esimiehellä. Johtava rehtori on edelleen perusopetuksen tehtäväaluejohtaja ja virkarehtorien esimies. Sivistyslautakunta päättää, onko johtava rehtori yläkoulun vai alakoulujen yksikön/yksiköiden lähiesimies. Virkarehtoreiden vastuut jakautuvat seuraavasti: A) yläkoulu B) Rauhalan + Hulmin yksiköt C) kirkonkylän yksikkö.
Koulunjohtajia valitaan kaksi, joista toisen vastuulla on Perälän yksikkö ja toisen vastuulla Isonkylän ja Kylänpään yksiköt. Näiden yksiköiden ap / ip-vastuurehtoreina toimivat alakoulujen virkarehtorit.
Yläkoulussa lisätään vararehtorityöaikaa kahdella viikkotunnilla. Osa tähän lisättävästä resurssista otetaan nykyisestä digitutorresurssista. Muiden yksiköiden vararehtoreiden vastuuta voidaan pienentää, koska varsinaisella rehtorilla / koulunjohtajalla on nykyistä enemmän aikaa oman yksikön johtamiseen. Tulevaisuudessa oppilasmäärän mahdollisesti laskiessa koulunjohtajien tehtävä voidaan poistaa ja heidän vastuut voidaan siirtää takaisin virkarehtoreille.
Kevennetään kaikkien rehtoreiden vastuuta siirtämällä keittiöhenkilöstön esimiestehtävä ruokapalveluiden esimiehen tehtäväksi.
Tämä hallintomalli korottaisi nykyisiä kustannuksia koulunjohtajien osalta n. 13 500 € / lukuvuosi + mahdolliset kustannukset ruokapalveluiden esimiehen tehtävän osalta.
C Lisätään perusopetuksen hallintoon yksi koulunjohtaja.
Jatketaan edelleen kolmen virkarehtorin mallilla (johtava rehtori + kaksi apulaisrehtoria) ja täydennetään sitä yhdellä koulunjohtajalla. Sivistyslautakunta päättää, onko johtava rehtori yläkoulun vai alakoulujen yksikön / yksiköiden lähiesimies. Virkarehtoreiden vastuut jakautuvat seuraavasti: A) yläkoulu B) Rauhalan + Perälän yksiköt C) kirkonkylän + Hulmin yksiköt.
Yläkoulun henkilökunnan selkeä esitys kuulemistilaisuuden jälkeen oli se, että johtava rehtori tulee olla nimenomaan yläkoulun rehtori. Yläkoulun johtajuutta vahvistetaan siten, että siellä on kaksi vararehtoria nykyisen yhden sijaan. Osa tähän lisättävästä resurssista otetaan nykyisestä digitutorresurssista, joten tämä ei lisää juurikaan yläkoulun kustannuksia.
Rehtoreiden kehittämistehtävät jaetaan alustavasti seuraavasti: Kirkonkylän ja Hulmin rehtorin vastuulla on erityisopetuksen koordinointi. Rauhalan ja Perälän yksiköiden rehtorin kehittämistehtävänä on oppilashuolto. Yläkoulun rehtorin kehittämistehtävänä on hankehaku + pedagoginen kehittäminen + tvt. Vastuutehtäviä voidaan jatkossa vaihtaa rehtoreiden kesken, jos se koetaan tarpeelliseksi.
Hulmin koulun vararehtori jatkaa nykyisessä roolissa ja siten keventää rehtorin vastuuta. Perälässä ja Rauhalassa vahvistetaan vararehtoreiden roolia ja tällä kevennetään apulaisrehtorin vastuuta.
Johtajaopettaja ottaa vastuulleen Kylänpään ja Isonkylän yksiköt. Toisessa yksikössä vararehtorilla säilyy nykyinen rooli ja tällä kevennetään johtajaopettajan vastuuta.
Kevennetään kaikkien rehtoreiden vastuuta siirtämällä keittiöhenkilöstön esimiestehtävä ruokapalveluiden esimiehen tehtäväksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnointi pysyisi edelleen virkarehtoreilla.
Tämä korottaisi nykyisiä kustannuksia n. 6 700 € / lukuvuosi + mahdolliset kustannukset ruokapalveluiden esimiehen tehtävän osalta.
Oheismateriaalit: Kuulemistilaisuuksien pohjasuunnitelma ja palautteet, ruokapalveluiden kehittämissuunnitelma, oppilasennuste yksiköittäin, yläkoulun näkemys B, Yhtenäiskoulun hallintomalli
Päätös
Keskustelun aikana puheenjohtaja Erkki Aro ehdotti jäsen Piia Eerolan, jäsen Kurt Silorinteen, jäsen Jukka Jänisojan ja jäsen Sakari Potin kannattamana esittelijän ehdotuksesta poiketen, että asia jätetään pöydälle.
Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana on tehty kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, tulee asiasta äänestää.
Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin yksimielisesti.
Toimitetussa kädennostoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen kannalla oli 3 jäsentä (Pohjavaara, Back ja Lammi) ja asian pöydällepanon kannalla 5 jäsentä (Aro, Eerola, Jänisoja, Silorinne ja Poti). Yksi jäsen äänesti tyhjää (Pääskynen).
Puheenjohtaja totesi sivistyslautakunnan päättäneen, että asia jätetään pöydälle.
Merkitään, että perusopetuksen johtava rehtori Paula Hauru ja apulaisrehtorit Sanna Schöning ja Aki Timo saapuivat kokoukseen asiantuntijoiksi ja poistuivat kokouksesta ennen päätöksentekoa.