Kuvaus
Kunnanhallitus päätti 21.9.2020 § 155 osana talouden tasapainottamiseen liittyvää yhteistoimintamenettelyä tarkastella henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisehdotuksia erikseen keväällä 2021. Kunnan pidempiaikainen tavoite on sairauspoissaolojen vähentäminen kuntaorganisaatioiden keskimääräiseen tasoon.
Vuonna 2020 Laihian kunnassa sairauspoissaolopäiviä (koko vuoden poissaolot jaettuna vuoden viimeisen päivän henkilömäärällä) oli 21,5 ja vuonna 2019 sairauspoissaolopäivien määrä oli 18,4. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan vuonna 2019 keskimääräiset sairauspoissaolopäivät yhtä henkilötyövuotta kohden olivat keskimäärin 16,5 päivää.
Vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen osalta sairauspoissaolojen määrä on selvästi pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla: 2020 Q1: 182 henkilöä ja 2021 Q1: 118 henkilöä. Sekä pitkät että lyhyet poissaolot ovat vähentyneet.
Valtiokonttorin laskelmien mukaan yksittäisen sairauspoissaolopäivän lasku työnantajalle on keskimäärin jopa 351 euroa. Sairauspoissaolojen kustannukset muodostuvat suureksi osaksi työ- ja muun terveydenhuollon kustannuksista, sijaisen palkkaamisen sekä sairauspoissaolon hallinnointiin liittyvistä välittömistä kuluista. Sairauspoissaolo aiheuttaa kuitenkin myös muita kuluja. Varsinkin pitkittyneissä tai toistuvissa poissaoloissa organisaatiolle aiheutuu tuottavuuden laskua ja kuormittumista, joiden kokonaishintaa on vaikeaa laskea.
Sairauspoissaolojen vähentämistavoitteen taustalla on taloudellisen näkökulman lisäksi myös työhyvinvoinnin ja työurajohtamisen kehittämisen tarve organisaatiossa. Kunta tarvitsee jatkossakin osaavaa työvoimaa. Suunnitelmallinen työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työntekijöiden elämänvaiheiden huomioiminen uran eri vaiheissa vaikuttavat myönteisesti paitsi talouteen ja tuottavuuteen, luovat myös myönteistä työnantajakuvaa.
Kunnan strategiassa 2018–2022 on linjattu strategisten tavoitteiden saavuttamisessa merkittäviksi resursseiksi ja osaamisalueiksi muun muassa: varhainen puuttuminen, yhteiset pelisäännöt ja toimivat ohjeet ja niiden noudattaminen sekä ajantasainen koulutus. Kuluvan vuoden talousarviossa on asetettu vuoden 2021 tavoitteeksi henkilöstöosaamisen vahvistaminen hallintokunnissa. Toimenpiteinä tämän tavoitteen saavuttamiseksi on määritelty henkilöstöohjeistusten kartoittaminen ja päivittäminen sekä esimiesosaamisen vahvistaminen.
Vuonna 2020 toteutetut toimenpiteet:
- esimiesvalmennus muutosjohtamisesta
- aloitettu varhaisen tuen mallin päivitysprojekti yhdessä esimiesten ja työterveyden kanssa
- korvaavan työn aktiivisempi käyttöönotto yhdessä työterveyden kanssa
Vuoden 2021 toimenpiteet ja tavoitteet:
- Kevan työkykypelin käyttöönotto esimiesryhmille
- yhteydenpidon tiivistäminen entisestään työterveyden kanssa, korvaavan työn seuranta ja toimintamallin jalkauttamisen jatkaminen organisaatiossa
- varhaisen tuen mallin päivitys ja jalkauttaminen koko organisaatioon
- kehityskeskustelujen linkittäminen vahvemmin työhyvinvoinnin seuraamiseen ja työurajohtamisen toteuttamiseen
- Kevan työelämän kehittämishankkeen suunnittelu ja rahoituksen hakeminen, mahdollisen hankkeen toteutus
Sairauspoissaoloihin tulee jatkossa reagoida työnantajan puolelta nopeammin. Poissaolojen seuranta ja yhteydenpito työntekijöihin poissaolojen aikana on tärkeää. Selkeät roolit työnantajan ja työterveyden kanssa nopeuttavat kuhunkin tilanteeseen soveltuvien ratkaisumallien löytymistä.
Laihian kuntaan työstetään soveltuvat toimintamallit strategiseen työkyky- ja työurajohtamiseen, joihin koko organisaatio sitoutuu. Tähän toimintaan voidaan hakea Kevan (Kuntien eläkevakuutus) työelämän kehittämisrahaa, jonka omarahoitusosuus on 50 %.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Juha Rikala, kunnanjohtaja, juha.rikala@laihia.fi
Kunnanhallitus päättää merkitä toimenpiteet, toteutumat ja tavoitteet tiedoksi.
Kunnanhallitus päättää valtuuttaa henkilöstöpäällikön hakemaan työelämän kehittämisrahaa Kuntien eläkevakuutukselta (Keva).
Päätös
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän ehdotuksen.
Merkitään, että henkilöstöpäällikkö Tarja Vilmunen saapui kokoukseen asiantuntijaksi § 90-91 ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.