Kunnanhallitus, kokous 20.2.2023

Kuvaus

Laihian yhtenäiskoulu on aloittanut toimintansa elokuussa 2015. Yhtenäiskoulun perustaminen perustui Laihian kunnan vuosien 2013 - 2020 strategiaan. Strateginen päämäärä oli johtamisen kehittäminen ja tavoitteena toimiva ja tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne. Yhtenäiskouluselvitys tehtiin siis perusopetuksen hallinnon kehittämisen pohjalta eikä niinkään taloudellisesta näkökulmasta. Tällä uudistuksella perusopetukseen saatiin kolme virkarehtoria, joilla on tällä hetkellä oman opetusvelvollisuutensa lisäksi yhteensä n. 99h / viikko työaikaa hallinto- ja kehittämistehtäviin. Jos Laihialla ei olisi yhtenäiskoulua, perusopetuksessa olisi tuolloin kaksi virkarehtoria, joilla opetustuntien lisäksi hallinto- ja kehittämistehtäviin olisi työaikaa n. 58h / viikko. Yhtenäiskoulun myötä hallinnollista työaikaa on siis saatu lisättyä merkittävästi.

Laihian kunnanhallitus on 26.4.2021 (§ 93) päättänyt, että yhtenäiskoulun rakenne tulee selvittää sekä toiminnan että talouden kannalta (toiminnallisuus). Lisäksi koulujen keittiötoimintaa tulee tarkastella. Tehtävä annetaan sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalle.

Vs. sivistysjohtaja on yhdessä virkarehtoreiden kanssa laatinut opettajille ja ohjaajille marraskuussa 2021 kyselyn, jolla kartoitettiin henkilökunnan näkemystä yhtenäiskoulun toimivuudesta. Kyselyyn tuli vastauksia 44 kpl. Vastauksista on tehty yhteenveto. Yhtenäiskoulun toimivuus sai "kouluarvosanaksi" keskiarvon 6,8. Avoimissa vastauksissa korostui tarve yksiköstä vastaavan rehtorin suuremmalle läsnäololle koulussa. Rehtorilta toivottiin selkeästi enemmän huomiota koulun arjen johtamiseen sekä keskusteluihin henkilöstön kanssa. Myös työssä jaksamiseen kaivattiin rehtorilta enemmän huomiota. Apulaisrehtoreiden hallinnollinen vastuu on mittava mm. siitä syystä, että heillä on useampia yksiköitä vastuullaan ja alaisten lukumäärä on liian suuri. Johtavan rehtorin tehtävä on myös haastava, koska johdettavana on kunnan suurin yksikkö ja sen lisäksi koko perusopetuksen tehtäväaluejohtajan tehtävä sekä kehittämistehtävänä hankkeiden haku ja organisointi. Myös johtavalla rehtorilla on liikaa alaisia. Virkarehtoreiden johdettavana on tällä hetkellä 41 - 50 työntekijää, kun yleinen suositus alaisten maksimimääräksi on n. 20 henkilöä. Rehtorit ovat esimiesasemassa myös keittiöhenkilöstölle ja tämä on koettu ongelmalliseksi, koska rehtoreilla ei ole alan koulutusta eikä yleensä myöskään alan työkokokemusta. 

Yksiköiden henkilökunnille on järjestetty kuulemistilaisuudet joulu - tammikuun aikana (KK 8.12.2021, Perälä 13.12.2021, Hulmi 14.12.2021, Rauhala 14.12.2021, yläkoulu 15.12.2021, Isokylä 21.12.2021, Kylänpää 13.1.2022). Kuulemistilaisuuksissa keskusteluiden pohjana oli esitys uudesta hallintomallista (malli B), jossa kolmen virkarehtorin rinnalle nostettaisiin kaksi koulun johtajaa.  

Jyrkkänen Investment oy on tehnyt Laihian koulujen ruokapalveluiden kehittämissuunnitelman keväällä 2021. Selvityksen keskeinen viesti oli, että ruokapalveluilla tulisi olla oma ruokapalveluesimies. Sen tulisi olla rehtorin viran kanssa tasavertainen, jolloin ruokapalveluilla olisi selkeästi oma johtajansa. Koulujen ruokapalveluissa on tällä hetkellä töissä 17 henkilöä, joten heidän siirtyminen pois rehtoreiden alaisuudesta olisi merkittävä uudistus. Myös ruokapalveluhenkilöstö on keskusteluissa korostanut toivetta omalle esimiehelle, jolla on ammattiin liittyvä koulutus ja kokemus. 

Vaihtoehtoja yhtenäiskoulun kehittämiseksi:

A Nykyisen hallintomallin säilyttäminen

Ei muuteta hallintomallia. Perusopetuksen oppilasmäärä tulee oppilasennusteen mukaan laskemaan seuraavien kolmen lukuvuoden aikana n. 10 % ja seuraavien kuuden lukuvuoden kuluessa n. 28 %. Yläkoulussa oppilasmäärä nousee vielä kolme seuraavaa lukuvuotta ollen suurimmillaan lv. 2024 - 2025 ( 386 oppilasta). Alakoulujen oppilasmäärä laskee nykyisestä 751 oppilaasta jopa 500 oppilaan tuntumaan. Tämä tulee vaikuttamaan myös koulujen henkilökunnan määrään laskevasti. Jatketaan hallinnollisesti kolmella virkarehtorilla (perusopetuksen johtava rehtori + kaksi apulaisrehtoria).

Pyritään edelleen kehittämään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sihteeriresurssia siten, että perusopetuksessa sihteeriresurssia olisi nykyistä enemmän käytettävissä kuitenkaan vähentämättä sitä varhaiskasvatuksesta. Kevennetään kaikkien rehtoreiden vastuuta siirtämällä keittiöhenkilöstön esimiestehtävä ruokapalveluiden esimiehen tehtäväksi. Johtavan rehtorin tehtävää voidaan keventää korottamalla yläkoulun vararehtoriresurssia kolmesta viikkotunnista viiteen tuntiin viikossa.

B Lisätään perusopetuksen hallintoon kaksi koulunjohtajaa.

Nykyisellä esimiesrakenteella ei välttämättä saada ratkaistua yhtenäiskoulun keskeisimpiä ongelmia. Tarvitaan mahdollisesti lisää hallinnollisia toimijoita. Johtamista voidaan vahvistaa kahdella koulunjohtajalla (OVTES Osio B Liite 1 § 8), jotka ovat opetusvelvollisuustyöajassa, mutta esimiesasemassa oman yksikön henkilöstöön. Johtajaopettaja on luokanopettaja, jolle määrätään rehtorin hallinnolliset tehtävät määräajaksi tai toistaiseksi. Tällä saadaan helpotusta virkarehtoreiden tehtäviin ja rehtoreille jää enemmän aikaa oman yksikön ja koko perusopetuksen asioiden hoitamiseen. 

Yhtenäiskoulu jatkaa edelleen kolmella virkarehtorilla (johtava rehtori + kaksi apulaisrehtoria), mutta täydentyisi kahdella uudella esimiehellä. Johtava rehtori on edelleen perusopetuksen tehtäväaluejohtaja ja virkarehtorien esimies. Sivistyslautakunta päättää, onko johtava rehtori yläkoulun vai alakoulujen yksikön/yksiköiden lähiesimies. Virkarehtoreiden vastuut jakautuvat seuraavasti: A) yläkoulu B) Rauhalan + Hulmin yksiköt C) kirkonkylän yksikkö.

Koulunjohtajia valitaan kaksi, joista toisen vastuulla on Perälän yksikkö ja toisen vastuulla Isonkylän ja Kylänpään yksiköt. Näiden yksiköiden ap / ip-vastuurehtoreina toimivat alakoulujen virkarehtorit. 

Yläkoulussa lisätään vararehtorityöaikaa kahdella viikkotunnilla. Osa tähän lisättävästä resurssista otetaan nykyisestä digitutorresurssista. Muiden yksiköiden vararehtoreiden vastuuta voidaan pienentää, koska varsinaisella rehtorilla / koulunjohtajalla on nykyistä enemmän aikaa oman yksikön johtamiseen. Tulevaisuudessa oppilasmäärän mahdollisesti laskiessa koulunjohtajien tehtävä voidaan poistaa ja heidän vastuut voidaan siirtää takaisin virkarehtoreille. 

Kevennetään kaikkien rehtoreiden vastuuta siirtämällä keittiöhenkilöstön esimiestehtävä ruokapalveluiden esimiehen tehtäväksi. 

Tämä hallintomalli korottaisi nykyisiä kustannuksia koulunjohtajien osalta n. 13 500 € / lukuvuosi + mahdolliset kustannukset ruokapalveluiden esimiehen tehtävän osalta.  

C Lisätään perusopetuksen hallintoon yksi koulunjohtaja.

Jatketaan edelleen kolmen virkarehtorin mallilla (johtava rehtori + kaksi apulaisrehtoria) ja täydennetään sitä yhdellä koulunjohtajalla. Sivistyslautakunta päättää, onko johtava rehtori yläkoulun vai alakoulujen yksikön / yksiköiden lähiesimies. Virkarehtoreiden vastuut jakautuvat seuraavasti: A) yläkoulu B) Rauhalan + Perälän yksiköt C) kirkonkylän + Hulmin yksiköt.

Yläkoulun henkilökunnan selkeä esitys kuulemistilaisuuden jälkeen oli se, että johtava rehtori tulee olla nimenomaan yläkoulun rehtori. Yläkoulun johtajuutta vahvistetaan siten, että siellä on kaksi vararehtoria nykyisen yhden sijaan. Osa tähän lisättävästä resurssista otetaan nykyisestä digitutorresurssista, joten tämä ei lisää juurikaan yläkoulun kustannuksia. 

Rehtoreiden kehittämistehtävät jaetaan alustavasti seuraavasti: Kirkonkylän ja Hulmin rehtorin vastuulla on erityisopetuksen koordinointi. Rauhalan ja Perälän yksiköiden rehtorin kehittämistehtävänä on oppilashuolto. Yläkoulun rehtorin kehittämistehtävänä on hankehaku + pedagoginen kehittäminen + tvt. Vastuutehtäviä voidaan jatkossa vaihtaa rehtoreiden kesken, jos se koetaan tarpeelliseksi.

Hulmin koulun vararehtori jatkaa nykyisessä roolissa ja siten keventää rehtorin vastuuta. Perälässä ja Rauhalassa vahvistetaan vararehtoreiden roolia ja tällä kevennetään apulaisrehtorin vastuuta.

Johtajaopettaja ottaa vastuulleen Kylänpään ja Isonkylän yksiköt. Toisessa yksikössä vararehtorilla säilyy nykyinen rooli ja tällä kevennetään johtajaopettajan vastuuta.

Kevennetään kaikkien rehtoreiden vastuuta siirtämällä keittiöhenkilöstön esimiestehtävä ruokapalveluiden esimiehen tehtäväksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnointi pysyisi edelleen virkarehtoreilla.

Tämä korottaisi nykyisiä kustannuksia n. 6 700 € / lukuvuosi + mahdolliset kustannukset ruokapalveluiden esimiehen tehtävän osalta.  

Oheismateriaalit: Kuulemistilaisuuksien pohjasuunnitelma ja palautteet, ruokapalveluiden kehittämissuunnitelma, oppilasennuste yksiköittäin, yläkoulun näkemys B, Yhtenäiskoulun hallintomalli

Kuvaus

Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta antaa mahdollisuuden siirtää viranhaltija toiseen virkasuhteeseen, jos perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy.

24 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa.

Perusopetuksen johtava rehtori eläköityy kevään aikana ja tästä syystä nyt on sopiva hetki tarkastella myös johtavan rehtorin sijoittumista koko yhtenäiskoulua ajatellen. Yhtenäiskoulun toiminnan kannalta olisi toivottavaa, että johtavalla rehtorilla olisi kelpoisuus niin alakoulun, kuin yläkoulunkin opettajaksi (=kaksoiskelpoinen). Ehdottoman välttämätöntä tämä ei ole. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut luokanopettaja, jolla on aineenopettajan kelpoisuus johonkin perusopetuksena kaikille yhteisenä opetettavaan aineeseen on ns. kaksoiskelpoinen. Laihian kunnan molemmat apulaisrehtorit ovat kaksoiskelpoisia ja ovat antaneet suostumuksensa johtavan rehtorin tehtävään siirtymiseen.

Keittiöhenkilökunnan esimiestehtävän siirto pois rehtoreilta on tarpeellista tehdä ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Keskuskoulun keittiön ruokapalveluesimies on lupautunut ottamaan kaikkien perusopetusyksiköiden keittiöhenkilökunnan esimiestehtävän vastaan. Tällä saadaan kevennettyä rehtoreiden vastuuta ja ruokapalveluiden esimiestehtävään saadaan alan ammattilainen. Tämä ei vaadi uuden viran perustamista. Ruokapalveluesimiehen tehtävä on edelleen toimi, johon sisällytetään esimiestehtävät, mutta rehtorit tekevät tarvittavat viranhaltijapäätökset. Tämän muutoksen kustannusvaikutus on ruokapalveluesimiehen mahdollisesti korkeamman palkan suuruinen työn vaativuuden kasvaessa.

Asian edellisen käsittelyn jälkeen on saatu tarkennettua tietoa mahdollisuudesta siirtää viranhaltija toiseen virkasuhteeseen ja ruokapalveluesimiehen kanssa on käyty neuvotteluita tehtävien muutoksesta. Näistä syistä esittelijän päätösehdotusta on muutettu.

Oheismateriaali: Kuulemistilaisuuksien pohjasuunnitelma ja palautteet,​ ruokapalveluiden kehittämissuunnitelma,​ oppilasennuste yksiköittäin,​ yläkoulun näkemys B ja​ Yhtenäiskoulun hallintomalli

Kuvaus

Sivistyslautakunta on edellisen kerran käsitellyt yhtenäiskoulun hallintomallia kokouksessaan 23.2.2022. Tämän jälkeen parlamentaariselta työryhmältä on tullut kannanotto yhtenäiskoulun hallintomallin kehittämiseksi. Kunnanhallitus on merkinnyt tekeillä olevat toimenpiteet tiedoksi kokouksessaan 1.9.2022 § 153.  Parlamentaarisen työryhmän näkemys on, että yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmää täytyy tarkastella edelleen. Keskeisenä tavoitteena on työryhmän mukaan se, että jokaisella koululla tulee olla oma esimies, joka tekee päätöksiä itsenäisesti.

Virkarehtorit ja sivistysjohtaja ovat jatkaneet suunnittelua parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti. Uusissa johtamismalleissa on nimenomaan huomioitu esitys, jonka mukaan jokaisessa yksikössä tulee olla oma itsenäisesti päätöksiä tekevä esihenkilö. Uusien hallintomallien kustannuslisäys nykyiseen tilanteeseen verrattuna koostuu mm. koulunjohtajan / -johtajien tehtäväkohtaisen palkan korotuksesta sekä pienemmän opetusvelvollisuuden kustannuksista.

Keskeinen päätettävä seikka kaikissa malleissa on perusopetuksen johtavan rehtorin sijoittuminen joko alakouluun tai yläkouluun. Perusopetuksen johtava rehtori tulee joka tapauksessa olemaan koko yhtenäiskoulun rehtori. Perusopetuslain mukaan jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Perusopetuksen johtavan rehtorin tehtävän hoitamisen kannalta olisi hyvä, että rehtori olisi ns. kaksoiskelpoinen, eli hänellä olisi kelposuus opettaa niin yläkoulussa kuin alakouluissa. Perusopetuksen johtavan rehtorin toimenkuvan täytyy myös olla sellainen, että hänelle jää aikaa koko perusopetuksen johtamiseen ja kehittämiseen. Nykyisillä apulaisrehtoreilla on molemmilla pätevyys perusopetuksen johtavan rehtorin tehtävään ja he ovat myös kaksoiskelpoisia. Kaikissa malleissa on edelleen myös kaksi virka-apulaisrehtoria. Kehittämishankkeet ja vastuut jakautuvat pääasiassa virkarehtoreille. Virkarehtoreiden lisäksi etenkin uusimmissa hallintomallien ehdotuksissa on vahvasti mukana koulujen johtajaopettajat (Ovtes osion B Liite 1 peruskoulu § 8), jotka toimat esihenkilöasemassa omissa yksiköissään. 

Hallintomalliesityksissä D-G on jokaisessa yksikössä itsenäisesti päätöksiä tekevä esihenkilö. Keskeisin eroavaisuus on perusopetuksen johtavan rehtorin sijoittuminen eri yksiköiden lähiesihenkilöksi. Mallissa D perusopetuksen johtava rehtori on edelleen yläkoulun vastuurehtori ja muissa malleissa perusopetuksen johtava rehtori on jonkin alakoulun (kirkonkylä, Rauhala, Perälä) lähiesihenkilö / vastuurehtori. Koulujen johtajaopettajat tulisivat toimimaan omien yksiköidensä lähiesihenkilönä ja tekisivät myös hallinnolliset päätökset. Koulunjohtajien esihenkilöinä toimisivat virkarehtorit. 

Jos perusopetuksen johtavan rehtorin tehtävä sijoittuu edelleen yläkouluun ja päätetään noudattaa parlamentaarisen työryhmän kantaa siihen seikkaan, että jokaisessa yksikössä on itsenäisesti päätöksiä tekevä esihenkilö, vastaisi hallintomalli D tätä esitystä. Jos taas päätetään, että perusopetuksen johtavan rehtorin olisi syytä sijoittua alakoulun yksikköön, vastaisvat hallintomallit E-G tätä esitystä.

Edullisin hallintomalli olisi, jos yhtenäiskoulun purettaisiin ja palattaisiin takaisin erillisiin kouluihin, joissa olisi oma rehtori. Tässä mallissa menetettäisiin merkittävästi rehtoreiden hallinnollista työaikaa, koska rehtoreiden opetusvelollisuus olisi huomattavasti suurempi. Yhtenäiskoulun perustaminen sai aikoinaan alkunsa juuri tarpeesta lisätä rehtoreille hallinnollista aikaa. Yhtenäiskoulun purkaminen vaatisi nykyisten virkarentoreiden virkojen lakkauttamisen sekä uusien virkojen perustamisen ja tästä syystä myös yt-menettelyn. Tällaisessa tapauksessa Laihia perusopetukseen jäisi koulujen oppilasmäärien vuoksi mahdollisesti vain kaksi virkarehtoria. Toisen virka-apulaisrehtorin tehtävän muutoksessa menetettäisiin n. 25 hallintotyöpäivää vuodessa. Tämän lisäksi rehtoreiden opetusvelvollisuuksien kasvaessa menetettäisiin vähintään 20 henkilötyöviikon verran hallinnollista työaikaa.

Oheismateriaali: Kuulemiset, rehtoreiden toimenkuvaus mallit C-G, hallintomallit A-H

Kuvaus

Oheismateriaali: Kuulemiset, rehtoreiden toimenkuvaus mallit C-G, hallintomallit A-H