Valmistelija
Sinikka Alamylläri, talousjohtaja, sinikka.alamyllari@laihia.fi
Kuvaus
Vuonna 2022 toimitetaan aluevaalit, joiden varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa maahan perustettiin 21 hyvinvointialuetta, joista jokaisella on aluevaltuusto, joka valitaan yleisillä vaaleilla. Aluevaltuustoista säädetään hyvinvointialuelain 23 §:ssä. Aluevaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja niissä on yhtäläinen äänioikeus. Lain 24 §:ssä säädetään aluevaltuuston koosta ja sen määräytymisestä, 25 §:ssä varavaltuutetuista, 28 §:ssä äänioikeudesta aluevaaleissa sekä 76 ja 7 §:issä vaalikelpoisuudesta. Vaalilain 143 a §:n mukaan aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa ja näin toimitaan vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan omina erillisinä vaaleina sunnuntaina 23.1.2022. Näissä vaaleissa valitun aluevaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2022 ja jatkuu toukokuun 2025 loppuun.
Aluevaalit toimitetaan kunnissa pääpiirteissään samalla tavalla kuin kuntavaalit, kuitenkin siten, että ehdokasasetteluun liittyvistä tehtävistä ja vaalien tuloksen vahvistamisesta huolehtii aluevaalilautakunta. Aluevaalilautakunnan asettaa aluevaltuusto, mutta ensimmäisissä aluevaaleissa kuitenkin aluehallintovirasto.
Työnjako eri vaaliviranomaisten välillä on aluevaaleissa seuraava:
Kunnan keskusvaalilautakunta
- ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestelyt
- vaaleista tiedottaminen kunnassa
- ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastus
- ennakkoäänten laskenta ja vaalipäivän äänten tarkistuslaskenta sekä vahvistettujen äänimäärien ilmoittaminen vaalitietojärjestelmän välityksellä aluevaalilautakunnalle
Vaalitoimitsijat ja vaalitoimikunta
- ennakkoäänestyksen toimittaminen
Vaalilautakunnat
- vaalipäivän äänestyksen toimittaminen ja äänten alustava laskenta
Aluevaalilautakunta
- ehdokashakemusten käsittely sekä ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen ja sen jakelu hyvinvointialueen kunnille
- vaalien tuloksen vahvistaminen hyvinvointialueen tasolla
Vaaleissa sovelletaan vaalilain (714/1998) säännöksiä. Kunnan keskusvaalilautakuntana toimii vuosiksi 2021–2025 asetettu keskusvaalilautakunta. Vaalilain 14 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, jos lautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen.
Kunnanvaltuusto on 30.8.2021 § 46 asettanut keskusvaalilautakunnan seuraavaan kokoonpanoon:
Varsinainen jäsen:
Ranta Jouko, pj
Salo-Somppi Säde, vpj (eronnut luottamustoimesta)
Järvi Juha
Kinnari Kari
Viianen Sirpa-Liisa.
Varajäsenet siinä järjestyksessä, kun tulevat varsinaisten jäsenten sijaan:
1. Latvala Katri
2. Puska Päivi
3. Nykänen Markku
4. Harju Tuula
5. Nieminen Hannu
Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:
- kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä
- laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.
Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä (vuoden 2019) eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan.
Vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla ehdokas. Hallintolain esteellisyysääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaalilautakunnan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta; vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toimia äänestäjän avustajana.
Vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä eivät voi olla ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä hyvinvointialueessa tahansa. Hallintolain esteellisyysääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaalitoimikunnan tehtävissä.
Jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Samoin tasa-arvolain vaatimuksena 40 %:n edustuksen tulee toteutua erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %.
Kunnanvaltuusto on 15.6.2020 § 38 päättänyt kunnan äänestyalueet äänestyspaikkoineen seuraavasti:
1. Ylipää / Kylänpään koulu os. Iippomäentie 2
2. Perälä / Perälän koulu os. Wiikintie 1
3. Ratikylä / Laihian nuorisoseura os. Iipposentie 3
4. Kirkonkylä / Kirkonkylän koulu os. Rudontie 15.
Oheismateriaali: Valtuustoryhmien ehdotukset vaalilautakuntiin ja -toimikuntaan valittavista jäsenistä ja varajäsenistä
Päätösehdotus
Esittelijä
Juha Rikala, kunnanjohtaja, juha.rikala@laihia.fi
Kunnanhallitus päättää
1) valita neljän (4) äänestysalueen vaalilautakuntaan ja yhteen (1) vaalitoimikuntaan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet siinä järjestyksessä, jossa he tulevat jäsenten sijaan
2) nimetä vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Esittelijän kokouksessa muuttama ehdotus
Kunnanhallitus päättää jättää asian pöydälle.
Päätös
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän ehdotuksen.