Kuvaus
Kunnanhallituksen 9.11.2020 § 203 päätöksen mukaisesti taloustyöryhmän raportin mukaiset ehdotukset talouden tasapainotustoimista annettiin hallintokunnille tarkasteltaviksi. Teknisen lautakunnan osalta raportissa nostettiin esille seuraavat asiat:
Yksityistiet: Muutetaan kunnan hoidossa olevat yksityistiet uuden yksityislain mukaisiksi ja peritään hoidossa olevilta teiltä tienhoitomaksu. Tehdään siltakorjauksia vain, jos niihin saadaan ELYn avustus. ELYn avustus on saatavissa kaikkiin sillankorjaushankkeisiin, jos sillassa on vikaa.
Ekopisteet: Vähennetään EKO-pisteitä nykyisestä ja tehostetaan niiden tyhjäystä.
Kiinteistöhoito: Ulkoistetaan kiinteistötoimi (kiinteistöt, siivous, kiinteistöhoito) Laihian vuokrataloille.
Jätevesiverkosto: Jätevesiverkoston laajentaminen uudelleen valmisteluun. Perehdyttävä siihen, mikä on kuntalaisten kannalta järkevä kustannusten nousu.
Tekninen osasto on tarkastellut yllä esitettyjä säästökohteita sekä avannut säästökohteiden taustoja, sekä listannut taloustyöryhmän esittämien toimenpiteiden arvioituja hyötyjä ja haittoja.
Yksityistiet: Kunnan hoidossa olevia yksityisteitä on 87,4 km. Yksityisteiden hoitosopimukset on pääosin laadittu 1970 – 1980 lukujen vaihteessa. Vuoden 1996 jälkeen yksityisteiden tienpidon kustannuksiin ei ole myönnetty valtionavustusta. Kunnan hoidossa olevien yksityisteiden hoitokustannukset 2020 olivat 187.280 €, josta palvelujen ostot 185.378 € ja henkilöstökulut 1.902 €. Avustuksen piirissä oleville yksityisteille hoitoavustuksia maksettiin 17.513,24 €.
Kunta avustaa tiekuntia yksityisteiden kunnossapitokustannuksissa. Avustusta voi anoa yksityiselle tielle, jolle on perustettu tiekunta, tai perustaminen on vireillä ja jolla on pysyvästä asutuksesta johtuvaa liikennöintiä. Avustusta annetaan vain pysyvän asutuksen käyttämälle tieosuudelle ja vain pysyvälle asutukselle välttämättömiä läpikulkuliikenteen teitä avustetaan. Tiekuntien toiminnassa ja osaamistasoissa on nykyisellään huomattavia eroja. Tiekuntien yksiköinnit eivät välttämättä ole ajan tasalla eikä tieyksikkömaksuja peritä tieosakkailta. Yksityisteiden välillä on myös eroja siinä, kuinka merkittäviä ne ovat liikenteellisesti. Näiden liikenteellisesti merkittävien teiden osalta tulisi kartoittaa tarkemmin avustusperiaatteen toimivuus.
ELY-keskuksen avustusta haetaan kunnan hoidossa olevien yksityisteiden perusparannuksiin talousarvion raamien mukaisesti. Avustusta haetaan 1 - 2 tielle vuosittain. Avustusten myöntämiseen vaikuttaa ELY-keskuksen vuosittaisten määrärahojen riittävyys. Ongelmana on myös kunnan hoidossa olevien yksityisteiden tiekuntien puuttuminen tai toimimattomuus.
Arvioidut hyödyt:
- Hoidosta kunnalle tulevat kustannukset laskevat arviolta 50.000 – 100.000 € / vuosi. Tämä edellyttää yksityistieavustuskriteerien muuttamista uuden tilanteen mukaisiksi.
- Katuinsinöörin työmäärä vähenee ja hän ehtii paremmin keskittymään sekä kehittämään katuverkoston ylläpitoa.
- Yksityisteiden kohtelu muuttuisi kokonaisuudessa tasapuolisemmaksi.
Arvioidut riskit:
- Yksityistiet joilla on liikennemääriin suhteutettuna huomattava määrä ns. ”läpikulkuliikennettä” hoidon taso saattaa laskea. Hoidon taso saattaa muuttua epähomogeeniseksi.
- Pelastustoimen, koululaiskyyditysten ja välttämättömän huolto- ja tavaraliikenteen toimintaedellytykset saattavat heikentyä.
- Yksityisteille on vaikea perustaa yksityistielain määräämää tiekuntaa vapaaehtoisten puuhamiesten puuttuessa. Lisää hieman tiekuntien kustannuksia.
Ekopisteet: Ekopisteitä on tällä hetkellä toiminnassa 13. Kustannukset ekopisteiden hoidosta olivat 27.509 € vuonna 2020.
Ekopisteiden tarve on vähentynyt uuden hyötykäyttöaseman sekä S-marketin luona olevan Rinki-kierrätyspisteen vuoksi.
Esityksenä on, että K-market Pirkan pihassa ja Jakkulassa olevia ekopisteitä lukuun ottamatta 11 ekopistettä lakkautetaan. Lakkautuksella arvioidaan saatavan noin 20.000 €:n säästöt vuosittain.
Arvioidut hyödyt:
- Kunnalle tuleva taloudellinen hyöty ekopisteiden hoidon vähentyessä.
- Hyötyjätteiden lajittelu ja hyötykäyttö tehostuu.
Arvioidut riskit:
- Riskinä on, että jätteiden hävitys laittomasti lisääntyy.
- Lisää joidenkin kiinteistöjen omistajien työtä.
Kiinteistöhoito: Kiinteistönhoitajia on 4 henkilötyövuotta, kiinteistöpuolen työnjohtaja tekee noin 10 % lisää vielä kausiluontoisesti kiinteistönhoitotöitä. Hoidettavat neliöitä on 30 402 H-m2.
Kiinteistönhoidon palkkakustannukset (sisältää matka-, päivystys- ym. kulut) vuonna 2020 olivat 243.323 €, eli 8,00 € / H-m2 vuodessa. Kiinteistönhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2020 olivat 385.200 €, eli 12,67 € / H-m2 vuodessa. Kokonaiskustannuksia / m2 nostavat Toiskan, hoivakodin, yritystalojen 2 ja 3 sekä paloaseman myyminen Vuokrataloille. Hoidettavien neliöiden vähennyttyä kuitenkin Toiskan, hoivakodin ja Marjapihlajan piha-alueiden hoito on jäänyt kunnan tehtäväksi.
Kiinteistönhoidon kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2008 vuoteen 2020 1,36 € / H-m2 ja vuodesta 2013, jolloin kiinteistönhoito siirtyi Laihian Vuokrataloilta takaisin tekniselle osastolle 1,19 € / H-m2.
Kiinteistönhoitajan toimenpiteillä vaikutetaan välillisesti tilojen keskeisiin kustannuseriin kuten lämmitys-, sähkö- ja kunnossapitokustannuksiin. Kiinteistönhoidon kustannus on selvästi näitä välillisesti kiinteistön omistajan maksettaviksi koituvia eriä pienempi.
Kiinteistönhoitaja on omien kiinteistöjensä asiantuntija ja vastuuhenkilö. Kiinteistönhoitajan tehtävässä on paljon omistajavastuun piirteitä. Kiinteistönhoitaja vastaa siitä, että rakennus säilyy asetetussa käyttökunnossa. Kiinteistönhoitaja on myös tärkeä henkilö käynnistämään rakennuksissa selvitystyöt vahinkojen ja vaurioiden estämiseksi. Kiinteistönhoitajan tehtävään kuuluvaa omistajavastuuosuutta on haasteellista ulkoistaa.
Kiinteistönhoitoa, kuten koko teknisen osaston, toimintaa pyritään tehostamaan jatkuvasti. Työntekijöille on mm. otettu käyttöön mobiilileimaus työajanseurantaan. Kiinteistönhoitajien aluejaot on suunniteltu uudelleen siten, että päivittäinen ajo kohteesta toiseen olisi mahdollisimman lyhyt. Ilmanvaihtoasentajan siirryttyä vesihuoltolaitoksen töihin ei paikkaa ole täytetty.
Kiinteistönhoitajat tekevät omien töidensä lisäksi avustavia töitä eri hallintokunnille. Alla esimerkkejä töistä mitä tehdään ilmaiseksi tai pienellä sisäisellä laskutuksella.
- Autetaan vammaispalvelua. Kiinnitetään asukkaille tukikaiteita, luiskia ja ramppeja, että liikuntarajoitteiset asukkaat voivat asua pidempään kotona.
- Autetaan varhaiskasvatusta, asennetaan leikkivälineitä ryhmisten pihoille, korjataan aitoja ja tehdään erilaisia töitä mitkä kuuluvat varhaiskasvatuksen tehtäviin.
- Kouluilla ja päiväkodeilla tehdään mm. muuttoja sekä kalusteiden asennusta.
- Autetaan siivoustoimea, siirretään siivouskoneita ja tarvikkeita eri kiinteistöjen välillä.
- Tehdään pienimuotoisia remontteja ja ollaan mukana isommissa remonteissa kunnan kirvesmiehen tai urakoitsijoiden apuna.
- Tehdään kunnan kiinteistöjen sorapihojen ja kenttien lanauksia kunnan omalla traktorilla, sekä muita traktoritöitä tarvittaessa.
- Tuurataan koulujen vahtimestaria, ja muiden osastojen henkilöstöä mahdollisuuksien mukaan.
- Kiinteistönhoidon työnjohtaja tuuraa siivoustyönjohtajaa ja kiinteistöpäällikköä tarvittaessa.
- Tuodaan muille osastoille tuotteita ja tarvikkeita esim. Vaasasta, samalla kun haetaan kiinteistönhoidon tarvitsemia tarvikkeita.
Arvioidut hyödyt:
- Kunnan henkilöstökulut laskisivat.
- Palkanlaskennassa työmäärä vähenisi.
- Yhtiön on joustavampaa päättää esim. kiinteistönhoidon palvelutasosta. Tämä toisi todennäköisesti säästöjä konsernitasolla.
- Resurssien käyttö olisi yhtiön kannalta joustavampaa ja siten hyödyttäisi konsernitasolla kuntaa.
- Kiinteistöpäivystykset olisivat yhdessä organisaatiossa.
- Yhtiö saisi ammattitaitoisen hoidettavat kiinteistöt tuntevan henkilöstön.
Arvioidut riskit:
- Kiinteistönhoidon palvelutaso ja palvelun nopeus kunnan eri yksiköille (koulut, päiväkodit, ym.) heikentyisi.
- Teknisen osaston ja samalla kunnan kiinteistöosaamiseen tulisi suuri aukko.
- Ostopalveluiden osuus lisääntyisi esimerkiksi kiinteistöjen käyttäjille tehtävissä muissa kuin kiinteistönhoito palveluissa.
- Kiinteistönhoidon kustannukset nousisivat todennäköisesti viimeistään 3 - 5 vuoden kuluttua. Kiinteistönhoito toteutetaan nykyään kustannustehokkaasti.
- Kiinteistönhoitajat tuntevat omat kiinteistönsä mikä auttaa kiinteistöjen hoidossa. Ulkoistettuna kiinteistönhoitajat vaihtuisivat kohteilla ja töiden toteutus vaikeutuisi.
- Vuosikorjausten ja äkkinäisten muutostöiden / remonttien aikataulutus vaikeutuisi ja sitä myötä ostopalvelut tulisivat lisääntymään sekä kustannukset nousisivat.
- Kiinteistönhoitajien tekemät muut kuin kiinteistönhoitotyöt eri yksiköille jäisivät pois tai ainakin vaikeutuisivat (aikataulut venyisivät) huomattavasti.
- Kunnan eri yksiköissä lisääntyisi laskujen käsittelyn työaika. Nyt kiinteistönhoidon laskutus hoidetaan sisäisellä laskutuksella.
- Kuty ja pitkäaikaistyöttömien velvoitetyöllistäminen teknisen osaston toimesta vähenisi murto-osaan nykyisestä. Tämä lisäisi kunnan ns. ”sakkomaksuja”. Kiinteistönhoito on ollut suurin työllistäjä.
- Kiinteistönhoidon henkilökunta hakeutuu toisten työnantajien palvelukseen.
Jätevesiverkosto: Haja-asutusalueen viemäriverkoston yleissuunnitelma on tehty kustannusten selvittämiseksi. Suunnitelmassa on esitetty ehdotuksen 1. mukaisesti 258 kiinteistön viemäriverkoston yleissuunnitelmatasoisen tarkastelu. Kustannusarvio suunnittelualueen viemäröinnille on noin 1.851.460 €, eli 7.176 € / kiinteistö.
Suunnittelun lähtökohtana oli kaikkien alle 100 metrin etäisyydellä vesistöistä sijaitsevien kiinteistöjen viemäröinti, siltä osin mikä teknistaloudellisesti on järkevää. Lisäksi laskelmiin on otettu toiseksi vaihtoehdoksi mukaan em. alueiden lähellä olevat taajaan asutulla alueella sijaitsevat kiinteistöt.
Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017.
Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.
Kunnan alueella vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueiden tulisi laajentua asemakaavoituksen mukaisesti. Silloin vesihuoltolaitoksen kustannukset pysyvät mahdollisimman alhaisina ja kuntalaisiin kohdistuva kustannuspaine olisi maltillinen. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.
Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, jos kiinteistön jätevesijärjestelmä on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja kiinteistöllä on ympäristönsuojelumääräysten ja lakien laatuvaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jari Mansikka-aho, tekninen johtaja, jari.mansikka-aho@laihia.fi
Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että taloustoimikunnan mietinnön teknistä toimea koskevia asioita käsiteltäessä otetaan huomioon edellä mainitut arviot toimenpiteiden hyödyistä ja riskeistä.
Keskustelun jälkeen esittelijä täydensi tekemäänsä päätösehdotusta siten, että taloustoimikunnan mietinnön teknistä toimea koskevia asioita käsiteltäessä otetaan huomioon edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi seuraavat lautakunnan näkemykset:
- Yksityisteiden hoito teillä, joilla on runsaasti läpikulkuliikennettä tulee säilyttää kunnalla.
- Kiinteistöjen hoitoa ei tule ulkoistaa missään tapauksessa. Kiinteistöjen hoito kunnan omana työnä on pitkällä aikavälillä taloudellisin ratkaisu ja sillä ehkäistään parhaiten sisäilmaongelmia kunnan kiinteistöissä.
- Ekopisteitä voidaan vähentää puoleen nykyisestä määrästä eli 6 - 7 pisteeseen.