Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta, kokous 7.4.2021

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 31 Oppilasrakenne ja talouden tasapainottaminen

LAIDno-2020-362

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sami Kiukkonen, sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, sami.kiukkonen@laihia.fi

Kuvaus

Kunnanhallitus on kokouksessaan 8.6.2020 käsitellyt talouden tasapainoitustoimia (§ 126). Kunnahallitus edellytti sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekevän seuraavat suunnitelmat vuoden 2020 loppuun mennessä: 

 Nopeasti vaikuttava toimenpide talouden tasapainotukseksi

  • Kunnanhallitus päättää edellyttää sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalta suunnitelmaa vuoden 2020 loppuun mennessä siitä, miten esiopetus järjestetään lukuvuodesta 2021 - 2022 eteenpäin. Tavoitteena on kahden esiopetusryhmän väheneminen lukuvuoden 2019 - 2020 tasoon nähden. Euromääräisesti tavoite tarkoittaa vähintään 100.000 euron vuosittaista säästöä.

Pitkän tähtäimen toimenpide talouden tasapainotukseksi

  • Kunnanhallitus päättää edellyttää sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalta esitystä vuoden 2020 loppuun mennessä siitä, miten tulevaan perusopetuksen oppilasmäärän kehitystilanteeseen tullaan reagoimaan. Tavoitteena tulee olla perusopetusryhmien selkeä väheneminen lukuvuoteen 2026 - 2027 mennessä sekä kunnan tilojen tehokas käyttö. Kunnanhallitus määrittelee tarkemman säästötavoitteen tarkasteltuaan lautakunnan esitystä.

 

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuodesta 2021 - 2022 eteenpäin

  • Lukuvuoteen 2022 - 2023 saakka esiopetusikäisiä lapsia on noin 100, jolloin esiopetusryhmiä tulee olla viisi.  

  • Lukuvuodesta 2023 - 2024 alkaen esiopetusikäisten lasten määrä näyttäisi laskevan niin, että ryhmiä voisi olla neljä.  

  • Tulee kuitenkin ottaa huomioon lasten kotiosoitteet ja sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan voimassa oleva päätös perustaa esiopetusryhmä, jos lapsia on ilmoittautunut vähintään 9. Tällöin esimerkiksi, jos Isokylän esiopetukseen ilmoittautuu enemmän kuin 9 lasta täytyy mahdollinen viides ryhmä sinne perustaa. Pienemmissä ryhmissä säästöä tulee kuitenkin henkilöstömenoissa, koska henkilöstömitoitus on määritelty siten että 7:ää esiopetusoppilasta kohden tulee olla yksi aikuinen (Laihialla esiopetus järjestetään varhaiskasvatuspalvelujen alla). Pelkästään esiopetusaikana suhdeluku on 13. 

  • Tämän hetkisen tiedon mukaan esiopetuslasten määrät ovat seuraavanlaiset:

    • lv. 21-22                  99 lasta

    • lv. 22-23                 100 lasta

    • lv. 23-24                  61 lasta

    • lv. 24-25                  80 lasta   

 

Perusopetuksen oppilasrakenne 2020 - 2027

Yhtenäiskoulun oppilasrakennetta on tarkasteltu useissa virkarehtorikokouksissa syksyllä 2020. Lisäksi asiaa on käsitelty syksyn 2020 aikana kaksi kertaa lautakunnan jo aikaisemmin nimeämässä oppilasrakennetyöryhmässä (31.8.2020 ja 23.11.2020). Työryhmän jäseninä ovat toimineet: sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, virkarehtorit (yhtenäiskoulu ja lukio) ja lautakunnan jäsenet Erkki Aro (työryhmän pj.), Tiina Friman sekä Jukka Jänisoja. Viimeisen oppilasrakennetyöryhmän kokouksen mukaan yhtenäiskoulun oppilasrakennetta tulee tarkastalle tulevina vuosina (ulottuen vuoteen 2027) kahdella tasolla: eteläisen osan yksiköt (Kylänpää ja Isokylä) ja keskustaalueen yksiköt (yläkoulu, Rauhalan yksikkö, Kirkonkylän yksikkö, Hulmin yksikkö ja Perälän yksikkö). Tilatarpeiden suhteen tulee yhtenäiskoulun rinnalla tarkastella Laihian lukion opiskelijamäärän kehittymistä, koska lukion ja yläkoulun tilat ovat osittain yhteisiä. 

  • Oppilasrakenne Kylänpään ja Isokylän yksiköiden osalta
    • Kylänpään ja Isokylän yksiköiden oppilasmäärät ovat tarkastelujaksolla (2020 - 2027) selvästi laskevia (oheismateriaalina oppilasennuste). Apulaisrehtori Sanna Schöning on kokoustanut yhdessä Kylänpään koulun vararehtorin Jukka Ojan, Isokylän koulun vararehtorin Marjo Kaartisen sekä sivistys- ja vapaa-ajanjohtajan kanssa näiden koulujen tulevaisuudesta. He päätyivät esittämään oppilasrakennetyöryhmälle kahta erilaista vaihtoehtoa (oheismateriaalina tarkempi selvitys):
      • a) Yksiköt jatkavat toimintaa nykyisellä mallilla, jolloin yhteinen opettajamäärä laskee tarkastelujaksolla nykyisestä seitsemästä viiteen. Kylänpään oppilasmäärä menee tarkastelujaksolla alle 40 oppilaan, jolloin koulu olisi  kaksiopettajainen, Isokylä kolmeopettajainen. Molemmissa yksiköissä opetus jatkuisi yhdysluokkaopetuksena, joka tarkastelujaksolla näyttäisi Kylänpään yksikön osalta muuttuvan kolmen vuosiluokan yhtäaikaiseksi opettamiseksi (2 opettajaa yksikössä). Tällainen opettamisen malli ei ole kaikilta osin lapsen edun mukaista. Lisäksi opettaminen on pedagogisesti haastavaa, koska nykyiset valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet tunnistavat huonosti yhdysluokkaopettamista. 
        •  Laskevan oppilasmärän vuoksi Kylänpään yksikön lakkauttaminen ja siirtyminen Isokylään olisi tilatarpeiden puolesta mahdollista aikaisintaan vuodesta 2027. 
        • Kylänpään yksikkö on rakennusteknisesti hyvässä kunnossa. Yksikössä ei ole ollut sisäilmaongelmia. Tältä osin painetta yksikön lakkauttamiseen ei ole. 
      • Molemmat yksiköt jatkaisivat toimintaansa tarkastelujakson jälkeenkin samalla profiloituen voimakkaasti. Isokylässä voisi opiskella jatkossa eskarit ja 1. - 3.-luokkalaiset (joustava alkuopetuksen kehittäminen, kolme luokanopettajaa). Nykyisten vakinaisten luokanopettajien osaaminen Isokylän yksikössä puoltaa vahvasti joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistä tulevaisuudessa. Kylänpään yksikössä opiskelisivat  4. - 6.-luokkalaiset (esim. taito-ja taidepainotteisuuden kehittäminen, kolme opettajaa). Yksiköiden voimakkaalla profiloitumisella haettasiin uudenlaista elinvoimaa kokonaisuudessaan molempien kylien suhteen. Tavoitteena olisi saada uusia asukkaita muuttamaan kylille elinvoimaisten ja kehittyvien koulujen ympärille. Oheismateriaalissa olevan selvityksen mukaan profiloituminen voisi alkaa aikaisintaan lukuvuodesta 2022 - 2023 alkaen. Yhdysluokkaopetus olisi edellä mainitun aloitusajankohdan mukaan purettu kokonaan lukuvuonna 2024 - 2025. 
    • Pelkästään taloudellisesti tarkasteltuna halvimmaksi vaihtoehdoksi tarkasteluajanjaksolla muodostuu vaihtoehto, jossa jatketaan yhdysluokkaopetusta molemissa yksiköissä nykyisen mallin mukaan ja Kylänpään yksikkö mahdollisesti lakkautettaisiin oppilasmäärän vähentyessä tarkastelujakson jälkeen. Tässä mallissa opettajia tarvitaan tarkastelujaksolla yksi vähemmän kuin toisessa vaihtoehdossa, jossa yksiköt profiloituvat opettamaan esi- ja alkuopetusta sekä vuosiluokkia 4 - 6.
      • Kuljetuskustannuksissa vaihtoehtojen välillä ei tule olemaan merkittävää eroa. Kuljetusvastaava Markku Laukkonen on lausunut, että yksiköiden profiloitumisella esi- ja alkuopetukseen sekä 4 - 6-vuosiluokkien opetukseen, ei ole merkittävää vaikutusta käytössä olevaan koulukuljetusten päivähintajärjestelmään. Perusteena ovat seuraavat seikat:
        • Kylänpään yksikön alueelta tulee nykytilanteessakin koulukuljetusliikennettä Isoonkylään päin.
        • Liikennevirta ei oleellisesti muutu vaikka edellä mainittu profiloitumismuutos tapahtuisi
        • Nykyisissä sopimuksissa koulukuljetusreiteille on asetettu päivähinta. Arvio tulevista tarjouskilpailuista on, että profiloitumismuutos vaikuttaisi yhden kuljetusreitin päivähinnoitteluun maksimissaan 50 € / päivä. 

 

  • Oppilasrakenne keskusta-alueen yksiköissä (yläkoulu, Rauhala, Kirkonkylä, Hulmi ja Perälä) ottaen huomioon samalla lukion opiskelijarakenteen muutokset
    • Keskustan alueella oppilas- ja tilapaine kasvaa tarkastelujaksolla (oheismateriaalina tarkempi yksikkökohtainen selvitys asiasta). Alakoulujen osalta oppilasmäärä laskee merkittävästi vasta tarkastelujakson loppupuolella. Yläkoulussa muutos on nopeampi. Yläkoulun oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 300 oppilaasta lukuvuoteen 2023 - 2024 mennessä jo noin 390 oppilaaseen; laskien tarkastelujakson lopussa noin 370 oppilaaseen..
    • Rauhalasta on ennusteen mukaan vapautumassa yksi alakoulun luokkatila lukuvuodeksi 2024 - 2025.
    • Opetustiloja tarvitaan suunniteltua enemmän paitsi oppilasmäärän kasvun takia niin myös rakenteellisten muutosten takia. Laihialle on perustettu esimerkiksi jopo-luokka ja lisää erityisopetuksen pienluokkia. Lisäksi kouluihin tarvittaisiin jakotiloja, joihin oppilasryhmiä voitaisiin jakaa koulupäivän aikana.
    • Tällä hetkellä Kuula-Opisto ja Vaasa-opisto vievät C-rakennuksesta kaksi luokkatilaa. Näiden tilojen rinnakkaiskäyttöä tulee tehostaa ja lisäksi tulee tarkastella opistojen vaihtoehtoisia opetustiloja. 
    • Opetustilojen riittävyys keskustan alueella turvataan sillä, että tarkastelujaksolla Kirkonkylän yksikkö pidetään täyttöasteeltaan täynnä ja lisäksi keskustan alueelta tulee oppilaaksiottovaiheessa ohjata alakoulunsa aloittavia oppilaita voimakkaasti Perälän ja Hulmin yksiköihin.
      • Perälän ja Hulmin yksiköiden oppilasennusteet tarkastelujaksolla ovat seuraavanlaiset:
        • Perälän nykyinen oppilasmäärä tippuu nykyisestä noin 150 oppilaasta reilusti alle sadan, jos jatketaan nykyisillä oppilaaksiottoaleuilla (oheismateriaalina oleva oppilasennuste on tehty aikaisempien vuosien oppilaaksiottoaluiden pohjalta!)
        • Hulmin nykyinen oppilasmäärä noin 80 puolittuu tarkastelujaksolla, jos jatketaan nykyisillä oppilaaksiottoalueilla 
    • Tärkemmäiksi reagointikeinoksi keskusta-alueen oppilasrakenteen heijastumisesta tilatarvepaineeseen on se, että oppilaaksiotossa otetaan huomioon Perälän ja Hulmin yksiköiden hyvä täyttöaste. 
    • Luokanopettajia on eläköitymässä tulevina vuosina. Koska alakouluverkoston oppilasmäärät on vähenemässä merkittävästi tarkastelujaksolla, tulee luokanopettajien virantäyttöön kiinnittää erityistä huomiota. Eläköitymisen vuoksi avoimeksi jääviä virkoja tulee täyttää vasta kokonaisvaltaisen harkinnan pohjalta.
    • Ennusteen mukaan Laihian lukion siirtyminen 3-sarjaiseksi (3 ryhmää per vuosiluokka) alkaa lukuvuodesta 2023 - 2024 alkaen.
      • Tämä tarkoittaa lisääntyvää tilapainetta lukion ja yläkoulun yhteisten tilojen suhteen

 

Oheismateriaali: Opettaja- ja opetusryhmien määrät, oppilasennuste 2020 - 2027, oppilasrakennesuunnitelma lv. 2020 - 2027 ja oppilasrakennetyöryhmän 23.11.2020 pöytäkirja

Päätösehdotus

Esittelijä

Sami Kiukkonen, sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, sami.kiukkonen@laihia.fi

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää esittää selvitystä esiopetuksen järjestämisestä lukuvuodesta 2021 - 2022 eteenpäin sekä selvitystä siitä, miten perusopetuksen oppilasmäärän kehittymiseen tullaan reagoimaan aikavälillä 2020 - 2027 kunnahallituksen hyväksyttäväksi. 

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää todeta oppilasrakennetyöryhmän työn päättyneeksi.  

Esittelijän kokouksessa muuttama ehdotus

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää esittää selvitystä esiopetuksen järjestämisestä lukuvuodesta 2021 - 2022 eteenpäin kunnahallituksen hyväksyttäväksi. 

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättä esittää selvitystä siitä, miten perusopetuksen oppilasmäärään kehittymiseen tullaan reagoimaan aikavälillä 2020 - 2027 kunnahallituksen hyväksyttäväksi. Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää esittää Isonkylän ja Kylänpään yksiköiden osalta reagointitavaksi vaihtoehtoa, jossa Isokylä muuttuisi joustavan alkuopetuksen yksiköksi (Isokylässä opiskelisi tulevaisuudessa vain vuosiluokat 0 - 3) ja Kylänpää muuttuisi 4 - 6 vuosiluokkien yksiköksi. 

Päätös

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän ehdotuksen.

Merkitään, että jäsen Kristiina Lammi saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Kuvaus

Kunnanhallitus, 8.6.2020, § 126
Valmistelija/lisätiedot: Juha Rikala, juha.rikala@laihia.fi, kunnanjohtaja

Kunnanhallitus on käsitellyt talouden tilannetta ja tasapainotusmahdollisuuksia iltakoulussaan 6.5.2020. Kuntien talouden tilanne on sekä kuluvan vuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta epäselvä. Poikkeustilanteen aiheuttamat tulopohjan menetykset ja toisaalta etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon vaatimat menolisäykset ovat toistaiseksi arvioiden varassa. Tämä vaikeuttaa kuluvan vuoden tilanteen arviointia sekä talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelua merkittävästi.

Työmarkkinajärjestöjen aikaansaama sopimus nostaa kunnan omia henkilöstökuluja kuluvana vuonna arviolta noin 80.000 euroa ja vuonna 2021 arviolta vajaat 300.000 euroa. Lisäksi sopimus nostaa kunnan ostopalveluiden hintaa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluiden osalta.

Laihian kunnan osalta käytettävissä olevien verotulojen arvioidaan Kuntaliiton 4/2020 arvion mukaan vähenevän vuosien 2020–2022 aikana 5,5 milj. euroa siitä arviosta, mikä tehtiin loppuvuodesta 2019 ja mikä on kunnan talousarvion ja -suunnitelman perustana tulojen osalta. Valtionosuuksista on toistaiseksi hyvin keskeneräisiä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton laskelmia vuoden 2021 osalta, joten verokertymän (verotulot + valtionosuudet) realistinen arvioiminen ei tässä vaiheessa ole mahdollista. Verokertymän kokonaisuuteen vaikuttavat vahvasti valtion päätökset kuntatalouden tukemiseksi. Lisätalousarvioesityksessään 2.6.2020 Suomen hallitus esitti kuntien tukemiseksi noin 1,4 miljardin euron tukipakettia.

Talouden tasapainottamiseksi on tarkasteltava kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, mutta erityisesti toimenpiteitä, joilla on riittävää vaikuttavuutta tasapainon saavuttamisen mahdollistamiseksi. Kunnan nettomenoista yli 90 % on perusturva- sekä sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan menoja, joten vaikuttavuuden näkökulmasta on välttämätöntä löytää tasapainotuskeinoja etenkin kyseisten lautakuntien alaisten menojen osalta.

Lapsimäärien kehitys on kunnan elinvoiman näkökulmasta negatiivinen asia, mutta talouden näkökulmasta se edesauttaa tasapainon saavuttamista. Kehityksen huomioiminen huolellisella suunnittelulla mahdollistaa merkittävien säästöjen saavuttamisen vuosikymmenen mittaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta suunnitelmien tekeminen ja taloudellisten säästöjen löytäminen on haasteellista. Lukuisten muiden kuntien tavoin Laihian yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa alkaneella vuosikymmenellä erittäin voimakkaasti, mikä väistämättä aiheuttaa palveluiden järjestämiseen lisäpaineita. Tämän lisäksi suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ei ole kunnan omissa käsissä. Täysin oma lukunsa ovat meneillään olevat uudistukset, jotka mullistavat toteutuessaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan myös talouden näkökulmasta.

Päätösehdotus
Kunnanhallitus päättää, että talouden tasapainotusta tarkastellaan sekä nopeasti vaikuttavien (vaikutukset viimeistään TA 2022 lähtien) toimenpiteiden että pitkän tähtäimen toimenpiteiden näkökulmasta.

Kunnanhallitus päättää seuraavista nopeasti vaikuttavista toimenpiteistä talouden tasapainotukseksi:

  • Kunnanhallitus päättää edellyttää sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalta suunnitelmaa vuoden 2020 loppuun mennessä siitä, miten esiopetus järjestetään lukuvuodesta 2021–2022 eteenpäin. Tavoitteena on kahden esiopetusryhmän väheneminen lukuvuoden 2019–2020 tasoon nähden. Euromääräisesti tavoite tarkoittaa vähintään 100.000 euron vuosittaista säästöä.
  • Kunnanhallitus päättää edellyttää perusturvalautakunnalta asumispalveluiden palvelusetelin arvon tarkastelua tavoitteena alueellisen tason saavuttaminen. Vuosittainen säästötavoite on arviolta 150–200.000 euroa.
  • Kunnanhallitus päättää edellyttää tekniseltä lautakunnalta selvitystä mahdollisuuksista siirtyä yksityisteiden osalta uuteen toimintamalliin vuoden 2022 alusta lähtien. Vuosittainen säästötavoite on 100.000 euroa vuodesta 2022 lähtien.
  • Kunnanhallitus päättää evästää lautakuntia, että talousarvion 2021 ja taloussuunnitelman 2022–2024 investointitarpeita tarkastellaan erittäin kriittisesti ja pyritään siihen, että investointeja jaksotetaan mahdollisimman laajalle ajalle.
  • Kunnanhallitus päättää, että kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisin ja taloudellisin syin. Neuvottelut koskevat osa-aikaistamisia, lomautuksia, irtisanomisia sekä organisaation uudelleen järjestämisiä. Yhteistoimintaneuvotteluilla yhdessä palvelutarpeen vähenemisen kanssa pyritään 700.000 euron henkilöstösäästöihin vuosina 2020–2021. Kunnanhallitus valtuuttaa henkilöstöpäällikön ilmoittamaan yhteistoimintaneuvotteluista henkilöstön edustajille ja henkilöstöpäällikön, talousjohtajan sekä kunnanjohtajan käyttämään kunnan puhevaltaa neuvotteluissa.

 

Kunnanhallitus päättää seuraavista pitkän tähtäimen toimenpiteistä talouden tasapainotukseksi:

Kunnanhallitus päättää edellyttää sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalta esitystä vuoden 2020 loppuun mennessä siitä, miten tulevaan perusopetuksen oppilasmäärän kehitystilanteeseen tullaan reagoimaan. Tavoitteena tulee olla perusopetusryhmien selkeä väheneminen lukuvuoteen 2026–2027 mennessä sekä kunnan tilojen tehokas käyttö. Kunnanhallitus määrittelee tarkemman säästötavoitteen tarkasteltuaan lautakunnan esitystä.

Päätös
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän ehdotuksen.

Merkitään, että varajäsen Asko Salminen poistui kokouksesta päätöksenteon jälkeen.

Merkitään, että talousjohtaja Sinikka Alamylläri saapui kokokseen asiantuntijaksi § 119-120, 126-127 ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

_______________________________________________________________________________________

Kunnanhallitus, 22.2.2021, § 37
Valmistelija/lisätiedot: Juha Rikala, juha.rikala@laihia.fi, kunnanjohtaja

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden tilanne on seuraava:

  • Sivistysosastolla on käsitelty esiopetuksen tilannetta syksyn 2020 mittaan. Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta on selvityksessään kokouksessaan 2.12.2020 todennut, että esiopetusryhmiä tulee olla lukuvuoteen 2022–2023 saakka viisi. Myöhemmin on huomattu, että inhimillisen virheen takia viisi ryhmää tarvitaan lukuvuoteen 2023–2024 saakka. Esiopetukseen tulevia lapsia on lukuvuoteen 2023–2024 saakka tulossa joka vuosi noin 100. Selvitystä on esitelty kunnanvaltuuston iltakoulussa 18.1.2021.

Tilannetta muuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön päätös Laihian kunnan valitsemisesta kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun, joka toteutetaan elokuun 2021 alusta lähtien ja kokeilu kestää toukokuun 2024 loppuun saakka. Tämä muuttaa kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmia ja rakennetta. Päätöksen vaikutukset toimintaan ja talouteen selviävät myöhemmin.

  • Perusturvalautakunta on käsitellyt asumispalveluiden palvelusetelin arvotaulukkoa kokouksessaan 16.6.2020 ja päättänyt uudeksi taulukoksi Vaasan kaupungin mukaisen arvotaulukon. Taulukon käyttöönotto on viivästynyt ja asiassa ilmenneiden haasteiden takia perusturvalautakunta on kokouksessaan 20.1.2021 päättänyt uudesta arvotaulukosta, jolla kyetään täyttämään kunnanhallituksen edellyttämä säästötavoite.
  • Tekninen osasto on käynnistänyt selvityksen mahdollisuudesta siirtyä yksityisteiden osalta uuteen toimintamalliin. Tavoitteena on, että tekninen lautakunta käsittelee asiaa kevään aikana.
  • Lautakunnat ovat tarkastelleet ohjeen mukaisesti kriittisesti investointeja ja sen myötä talousarvion ja taloussuunnitelman investointitaso on selkeästi aiempaa alhaisempi. Investointien alhaisempaan tasoon on perusteena myös se, että kunnassa on viimeisten vuosien aikana pyritty aktiivisesti saattamaan kiinteistöt asianmukaiseen kuntoon eikä merkittäviä investointeja kiinteistöihin tällä hetkellä tarvita.
  • Yhteistoimintaneuvottelut on käyty ja kunnanhallituksen asettama tavoite on täyttymässä.
  • Sivistysosastolla on käsitelty perusopetuksen tilannetta syksyn 2020 mittaan. Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan selvitystä voi tarkastella 2.12.2020 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta § 106. Selvitystä on esitelty kunnanvaltuuston iltakoulussa 18.1.2021.

Päätösehdotus

Esittelijä

Juha Rikala, kunnanjohtaja, juha.rikala@laihia.fi

Kunnanhallitus päättää merkitä tasapainotustoimenpiteiden tilanteen tiedoksi.

Kunnanhallitus päättää ohjeistaa sivistysosastoa sekä sivistys- ja varhaiskasvatuslautakuntaa siten, että

  • suunnittelussa on pyrittävä siihen, että uusia opetustiloja ei kuluvalla vuosikymmenellä tarvitse hankkia tai rakentaa.
  • perusopetuksen opetusryhmien vähenemisen myötä tavoitteena tulee lukuvuoteen 2026–2027 mennessä olla vähintään kuuden prosentin perusopetuksen tuntikehyksen pieneneminen lukuvuoden 2020–2021 tasoon nähden. Tavoite koskee perusopetuksen perustunteja sekä tukiopetustunteja. Tavoite ei koske erityisopetuksen kokonaisuuteen tarvittavia tunteja.

Päätös

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän ehdotuksen.

Valmistelija

  • Sami Kiukkonen, sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, sami.kiukkonen@laihia.fi

Kuvaus

Kunnanhallitus päätti 22.2.2021 ohjeistaa sivistysosastoa sekä sivistys- ja varhaiskasvatuslautakuntaa siten, että suunnittelussa on pyrittävä siihen, että uusia opetustiloja ei kuluvalla vuosikymmenellä tarvitse hankkia tai rakentaa. Lisäksi kunnanhallitus päätti 22.2.2021, että perusopetuksen opetusryhmien vähenemisen myötä tavoitteena tulee lukuvuoteen 2026–2027 mennessä olla vähintään kuuden prosentin perusopetuksen tuntikehyksen pieneneminen lukuvuoden 2020–2021 tasoon nähden. Tavoite koskee perusopetuksen perustunteja sekä tukiopetustunteja. Tavoite ei koske erityisopetuksen kokonaisuuteen tarvittavia tunteja.

Ensimmäinen kunnanhallituksen tavoite toteutuu oppilasrakenneselvityksen mukaan sillä, että huolehditaan vuosittaisella oppilaaksiotolla siitä, että keskustaajamassa olevaa oppilaspainetta siirretään ensisijaisesti Perälän ja Hulmin yksiköihin. Tällöin nyt oppilaksiotossa käytössä oleva sisarruskriteeri ei todennäköisesti tule toimimaan.

Toinen tavoite tarkoittaa, että yleisopetuksen tuntikehyksen (huomioiden myös tukiopetustunnit) tulee leikkaantua 99 vuosiviikkotunnilla lukuvuoteen 2027-2028 mennessä. Lukuvuodelle 2020- 2021 myönnettiin 1582 yleisopetuksen vuosiviikkotuntia ja 71 tukiopetustuntia. Tehdyn oppilasrakenneselvityksen mukaan yllä mainittuun 99 vuosiviikkotunnin vähentämiseen on realistiset mahdollisuudet. Vuosiviikkotuntien leikkaantuminen vahvistuu tarkastelujakson loppupuolella, koska pienet ikäluokat (tällä hetkellä lapsimäärät ovat 60 ja 80) tulevat perusopetukseen vuonna 2025 ja 2026. Lukuvuodelle 2021 - 2022 on myönnetty perusopetukseen kokonaisuudessaan 2062 vuosiviikkotuntia, jossa on lisäystä 38 vuosiviikkotuntia meneillään olevaan lukuvuoteen nähden. Oppilasennusteen mukaan tuntikehyksen nousupaine pysähtyy tulevaan lukuvuoteen. Yläkoulu tulee tarvitsemaan lisää tuntikehystä oppilasmäärän noustessa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta samalla alakouluverkostosta tulee tuntikehystä leikkaantumaan pienempien ikäluokkien myötä. Tarkastelujaksolla luokanopettajien virkoja tulee vapautumaan eläkoitymisen johdosta. Virkojen täyttöä tullaan harkitsemaan erittäin tarkasti ottaen huomioon oppilasennusteet koko yhtenäiskoulun osalta. 

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa 2.12.2020 käsittelyssä ollut oppilasrakenneselvitys sai päätösmuodon, jossa todetaan: "Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää esittää Isonkylän ja Kylänpään yksiköiden osalta reagointitavaksi vaihtoehtoa, jossa Isokylä muuttuisi joustavan alkuopetuksen yksiköksi (Isokylässä opiskelisi tulevaisuudessa vain vuosiluokat 0 - 3) ja Kylänpää muuttuisi 4 - 6 vuosiluokkien yksiköksi". Kunnanhallitus ei ottanut kantaa tähän asiaan kokouksessaan 22.2.2021. Yhtenäiskoulun yksiköiden toimintamallien muutokset kuuluvat sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimivaltaan. Helmikuulla 2021 on pidetty Kylänpään ja Isokylän henkilöstön kanssa keskustelutilaisuudet joulukuun sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksen päätösten pohjalta. Keskustelujen pohjalta on noussut esiin uusia ehdotuksia toimintamalleista, joilla voitaisiin molempia yksiköitä pitää elinvoimaisina tarkastelujaksolla. Kaikki erilaiset vaihtoehdot ovat edelleen avoimesti ennakkoarviointien, keskustelujen ja selvitysten taustalla. Varsinaista sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksentekoa varten tulee tehdä vielä ainakin lapsivaikustusten arviointia ja huoltajien kuulemista asian suhteen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sami Kiukkonen, sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, sami.kiukkonen@laihia.fi

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää ottaa kunnanhallituksen 22.2.2021 antamat ohjeet käyttöön kuluvan vuosikymmenen toimintojen suunnittelussa siten että,

  • uusia opetustiloja ei kuluvalla vuosikymmenellä tarvitse hankkia tai rakentaa
  • kuuden prosentin leikkaus yleisopetuksen tunteihin (vertailulukuna lukuvuoden 2020 - 2021 myönnetty tuntikehys) pyritään toteuttamaan lukuvuoteen 2027 - 2028 mennessä

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää, että sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja jatkaa rehtoreiden ja muun opetushenkilöstön kanssa ennakkoarviontien laatimista Kylänpään ja Isokylän yksiköiden toimintamuotojen mahdollisten muutosten pohjatiedoiksi. Ennakkoarvionteja tehdään siten, että kaikki erilaiset vaihtoehdot ovat avoimesti selvittelyssä mukana ottaen samalla huomioon oppilasennusteet. Ennakkoarvioinnit tehdään huhti-toukokuun aikana ja asia tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi viimeistään kesäkuulla. 

Päätös

Keskustelun aikana puheenjohtaja Erkki Aro ehdotti jäsen Tiina Frimanin ja jäsen Miika Pohjolan kannattamina, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun aikana jäsen Jukka Harju ehdotti jäsen Vuokko Rintalan kannattamana, että asian käsittelyä jatketaan.

Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, tulee äänestää.

Toimitetussa kädennostoäänestyksessä puheenjohtaja Aron ehdotus jättää asia pöydälle sai 2 ääntä (Aro ja Friman). Jäsen Harjun ehdotus käsittelyn jatkamisesta sai 6 ääntä (Harju, Jänisoja, Koivuniemi, Lammi, Pohjola, Rintala ).

Puheenjohtaja totesi sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan päättäneen, että käsittelyä jatketaan äänin 6-2.

Puheenjohtaja avasi keskustelun esittelijän tekemästä ehdotuksesta. Koska pyydettyjä puheenvuoroja ei ollut, puheenjohtaja totesi, että sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi esittelijän tekemän ehdotuksen.


Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE 

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Laihian kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäville, ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua 
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on oikaisuvaatimuksessa tarkoitetun päätöksen tehnyt Laihian kunnan toimielin tai viranhaltija (kuntalain mukaiset kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätökset).

Oikaisuvaatimus toimitetaan osoitteella:

Laihian kunta / Kirjaamo
postiosoite: PL 13, 66401 Laihia
käyntiosoite: Laihiantie 50, 2. krs, 66400 Laihia tai
Sähköposti: laihian.kunta@laihia.fi
Telekopio +358-6-4771 224
Kirjaamon aukioloaika arkisin klo 9:00 – 15:00