Kunnanvaltuusto, kokous 16.3.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 17 Hulevesitaksa 1.7.2026 alkaen

LAIDno-2025-380

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Anu S Muurimäki, tekninen johtaja, anu.muurimaki@laihia.fi

Kuvaus

Hulevesimaksu perustuu alueidenkäyttölain 103 n §:ään, jonka mukaan kunta voi periä vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmästään aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Maksun perusteet määritellään kunnassa hyväksyttävässä taksassa.

Kunnan hulevesimaksun taksan perusteet ja maksuluokat on arvioitu vastaamaan nykyisiä kustannuksia sekä hulevesijärjestelmän kehittämistarpeita. Lisääntyneet sademäärät ja hulevesitulvat edellyttävät laajempia ja kalliimpia sopeutumistoimia, kuten hulevesijärjestelmän kapasiteetin kasvattamista mm. hulevesipumppaamoilla, viivytysratkaisuja ja kunnossapidon tehostamista.

Hulevesimaksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuvat käyttötalous- ja investointikustannukset.

Taksaluonnoksessa asemakaava-alueella kiinteistöt jaetaan seuraavasti:

Omakoti- ja paritalot

Rivi- ja kerrostalot

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset

Rakentamattomat tontit

Hulevesitaksa tulee voimaan 1.7.2026, ja laskutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2026 yhdessä ekomaksun kanssa tai erillisenä laskuna. Taksaa tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesitaksa:

Kiinteistö: Hulevesitaksa €/vuosi
Omakoti- ja paritalot 25,00 €/vuosi
Rivi- ja kerrostalot 90,00 €/vuosi
Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset 120,00 €/vuosi
Rakentamattomat tontit 50,00 €/vuosi

 

Laskutusperusteet ovat erillisellä liitteellä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Anu S Muurimäki, tekninen johtaja, anu.muurimaki@laihia.fi

Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen hyväksytään

1. hulevesitaksa

2. hulevesitaksan maksuperusteet.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Eriävä mielipide

Jäsen Antti Holappa jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Jäsen Antti Holappa ehdotti, että pysytään nykyisessä toimintatavassa, ei oteta hulevesimaksua käyttöön Laihian kunnassa kaava-alueilla. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Valmistelija

Anu S Muurimäki, tekninen johtaja, anu.muurimaki@laihia.fi

Kuvaus

Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. (Alueidenkäyttölaki 103 n §)

Kunnan hulevesimaksun taksan perusteet ja maksuluokat on arvioitu vastaamaan nykyisiä kustannuksia sekä hulevesijärjestelmän kehittämistarpeita. Lisääntyneet sademäärät ja hulevesitulvat edellyttävät laajempia ja kalliimpia sopeutumistoimia, kuten hulevesijärjestelmän kapasiteetin kasvattamista mm. hulevesipumppaamoilla, viivytysratkaisuja ja kunnossapitoa tehostamalla.

Hulevesimaksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuvat käyttötalous- ja investointikustannukset.

Taksaluonnoksessa asemakaava-alueella kiinteistöt jaetaan seuraavasti:

  • omakoti- ja paritalot
  • rivi- ja kerrostalot
  • teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset
  • rakentamattomat tontit.

 

Hulevesitaksa tulee voimaan 1.7.2026 alkaen ja laskutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2026 yhdessä ekomaksun kanssa tai erillisenä laskuna. Taksaa tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesitaksa sisältää tiedot laskutuksesta, maksujen perusteista sekä hulevesimaksut.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jari Rantala, kunnanjohtaja, jari.rantala@laihia.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen

  1. otetaan käyttöön hulevesimaksut (€/vuosi) seuraavasti:
  • omakoti- ja paritalot 25 €
  • rivi- ja kerrostalot 90 €
  • teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset 120 €
  • rakentamattomat tontit 50 €.
  1. hyväksytään hulevesimaksun taksa ja määräytymisen perusteet liitteen mukaisena.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kuvaus

Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. (Alueidenkäyttölaki 103 n §)

Kunnan hulevesimaksun taksan perusteet ja maksuluokat on arvioitu vastaamaan nykyisiä kustannuksia sekä hulevesijärjestelmän kehittämistarpeita. Lisääntyneet sademäärät ja hulevesitulvat edellyttävät laajempia ja kalliimpia sopeutumistoimia, kuten hulevesijärjestelmän kapasiteetin kasvattamista mm. hulevesipumppaamoilla, viivytysratkaisuja ja kunnossapitoa tehostamalla.

Hulevesimaksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuvat käyttötalous- ja investointikustannukset.

Taksaluonnoksessa asemakaava-alueella kiinteistöt jaetaan seuraavasti:

  • omakoti- ja paritalot
  • rivi- ja kerrostalot
  • teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset
  • rakentamattomat tontit.

 

Hulevesitaksa tulee voimaan 1.7.2026 alkaen ja laskutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2026 yhdessä ekomaksun kanssa tai erillisenä laskuna. Taksaa tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesitaksa sisältää tiedot laskutuksesta, maksujen perusteista sekä hulevesimaksut.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen

  1. otetaan käyttöön hulevesimaksut (€/vuosi) seuraavasti:
  • omakoti- ja paritalot 25 €
  • rivi- ja kerrostalot 90 €
  • teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset 120 €
  • rakentamattomat tontit 50 €.
  1. hyväksytään hulevesimaksun taksa ja määräytymisen perusteet liitteen mukaisena.

Päätös

Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteluun.

Kokouskäsittely

Tekninen johtaja Anu Muurimäki alusti asiaa puheenjohtajan pyynnöstä.

Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta.

Valtuutettu Jaakko Keto esitti valtuutettujen Jukka Harju, Raimo O Kinnari, Teemu Knuutti, Esa Similä ja Sauli Tuomela kannattamana kunnanhallituksen ehdotuksesta poiketen, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.
Puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta, voidaanko valtuutettu Kedon ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun hyväksyä yksimielisesti.
Koska pyydettyjä puheenvuoroja ei ollut, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen valtuutettu Kedon ehdotuksen.

Valmistelija

Anu S Muurimäki, tekninen johtaja, anu.muurimaki@laihia.fi

Kuvaus

Hulevesimaksu perustuu alueidenkäyttölain 103 n §:ään, jonka mukaan kunta voi periä vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmästään aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vaikutusalueella (asemakaava-alue) sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta vastaa lain mukaan asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta. Kunnalla ei ole hulevesien hallintaan liittyvää velvollisuutta haja-asutusalueella eli asemakaavan ulkopuolella. Maksun perusteet määritellään kunnassa hyväksyttävässä taksassa.

Hulevesimaksun käyttöönotto on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2024 osana talouden tasapainotusta ja sen toimenpideluetteloa.

Kunnan hulevesimaksun maksuperusteet ja maksuluokat on arvioitu vastaamaan nykyisiä kustannuksia sekä hulevesijärjestelmän kehittämistarpeita. Vuositasolla hulevesijärjestelmän kunnostamiseen ja ylläpitoon on käytetty noin 55 000 €. Tämän suuruinen nettotulo on laskennallisesti saavutettavissa hulevesimaksuilla.

Lisääntyneet sademäärät ja hulevesitulvat edellyttävät laajempia ja kalliimpia sopeutumistoimia, kuten hulevesijärjestelmän kapasiteetin kasvattamista mm. hulevesipumppaamoilla, viivytysratkaisuja ja kunnossapidon tehostamista.

Hulevesijärjestelmien kunnostuksen kohteista tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka mukaisesti edetään saneerauksien suhteen. Tällä hetkellä tiedossa on hulevesihaasteita seuraavilla alueilla: Katajahaka (laadittu hulevesisuunnitelma, ja toteutetaan vuonna 2026), Opelan alue, Mäki-Ruutin alue, Jakkulan alue sekä keskustan pururadan alue. Toteutusjärjestys tarkentuu suunnitelman valmistuttua.

Hulevesimaksun vaikutusalue on asemakaava-alue, ja siellä kiinteistöt jaetaan seuraavasti:

- Omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot

- Rivi- ja kerrostalot

- Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset kolmessa kokoluokassa rakennuksen kerrosalan mukaan.

- Rakentamattomat tontit

Hulevesimaksu tulee voimaan 1.7.2026, ja laskutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2026. Ensimmäisenä vuotena laskutetaan 50 % hulevesimaksun suuruudesta. Hulevesimaksua tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesimaksun suuruuteen vaikuttavat rakennuksen tyyppi. Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset ovat porrastettu rakennuksen kerrosalan mukaisesti kolmeen tasoon.

Hulevesimaksu:

Kiinteistö:

Hulevesitaksa €/vuosi

Omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot                  

30 €/vuosi/rakennus

Rivi- ja kerrostalot

90 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala <1000 m2

100 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala 1001-4000 m​​​​​​2

200 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala >4001 m2

300 €/vuosi/rakennus

Rakentamattomat asemakaavatontit

50 €/vuosi/tontti

Yhdistys-, järjestö-, seuraintalot ym. kokoontumisrakennukset

Vapautettu hulevesimaksun piiristä  

 

Jos kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja pienikokoinen yritysrakennus (alle 150 m2), talousrakennus tai sauna, niin maksu menee omakotitalomaksun mukaan. Esimerkiksi kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja liiketila (esim. kampaamo / tilitoimisto / autokorjaamo), niin maksu menee omakotitalotaksan mukaan, jos liiketila on alle 150 m2. Muut pientalot ovat esim. kolmen huoneiston rakennuksia. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, niin hulevesimaksu menee rakennuksen omistajalle. 

Laskutusperusteet ovat liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Anu S Muurimäki, tekninen johtaja, anu.muurimaki@laihia.fi

Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen hyväksytään

  1. hulevesimaksut
  2. hulevesimaksun maksuperusteet.
  3. Tekninen lautakunta päättää, että tämä pykälä tarkistetaan kokouksessa.

 

Esittelijän kokouksessa muuttama ehdotus:

Hulevesimaksun vaikutusalue on asemakaava-alue, ja siellä rakennukset jaetaan seuraavasti:

- Omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot

- Rivi-, luhti- ja kerrostalot

- Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset kahdessa kokoluokassa rakennuksen kerrosalan mukaan

- Rakentamattomat tontit

Hulevesimaksu tulee voimaan 1.7.2026, ja laskutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2026 koko vuodelta. Hulevesimaksua tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesimaksun suuruuteen vaikuttavat rakennuksen tyyppi. Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset ovat porrastettu rakennuksen kerrosalan mukaisesti kahteen tasoon.

Hulevesimaksu:

Kiinteistö:

Hulevesitaksa €/vuosi

Omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot                  

30 €/vuosi/rakennus

 

Rivi-, luhti- ja kerrostalot

 

90 €/vuosi/rakennus

 

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala <1500 m2

 

50 €/vuosi/rakennus

 

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala >1501 m2

 

300 €/vuosi/rakennus

 

Rakentamattomat asemakaavakiinteistöt

 

50 €/vuosi/kiinteistö

 

Yhdistys-, järjestö-, seuraintalot ym. kokoontumisrakennukset sekä lohkomattomat asemakaavan mukaiset tontit

 

Vapautettu hulevesimaksun piiristä  

 

Jos kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja pienikokoinen yritysrakennus (alle 150 m2), talousrakennus tai sauna, niin maksu menee omakotitalomaksun mukaan. Esimerkiksi kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja liiketila (esim. kampaamo / tilitoimisto / autokorjaamo), niin maksu menee omakotitalotaksan mukaan, jos liiketila on alle 150 m2. Muut pientalot ovat esim. kolmen huoneiston rakennuksia. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, niin hulevesimaksu menee rakennuksen omistajalle. 

Laskutusperusteet ovat liitteenä.

Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen hyväksytään

  1. hulevesimaksut
  2. hulevesimaksun maksuperusteet muutetun esityksen mukaiseksi.
  3. Tekninen lautakunta päättää, että tämä pykälä tarkistetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän kokouksessa muuttaman ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Anu S Muurimäki, tekninen johtaja, anu.muurimaki@laihia.fi

Kuvaus

Kunnanvaltuusto päätti 9.2.2026 § 10 palauttaa hulevesitaksan uudelleen valmisteluun. Tekninen lautakunta otti siten asian uudelleen käsiteltäväksi 4.3.2026 § 18.

Hulevesimaksu perustuu alueidenkäyttölain 103 n §:ään, jonka mukaan kunta voi periä vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmästään aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vaikutusalueella (asemakaava-alue) sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta vastaa lain mukaan asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta. Kunnalla ei ole hulevesien hallintaan liittyvää velvollisuutta haja-asutusalueella eli asemakaavan ulkopuolella. Maksun perusteet määritellään kunnassa hyväksyttävässä taksassa.

Hulevesimaksun käyttöönotto on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2024 § 88 osana talouden tasapainotusta ja sen toimenpideluetteloa.

Kunnan hulevesimaksun maksuperusteet ja maksuluokat on arvioitu vastaamaan nykyisiä kustannuksia sekä hulevesijärjestelmän kehittämistarpeita. Vuositasolla hulevesijärjestelmän kunnostamiseen ja ylläpitoon on käytetty noin 55 000 €. Tämän suuruinen nettotulo on laskennallisesti saavutettavissa hulevesimaksuilla.

Lisääntyneet sademäärät ja hulevesitulvat edellyttävät laajempia ja kalliimpia sopeutumistoimia, kuten hulevesijärjestelmän kapasiteetin kasvattamista mm. hulevesipumppaamoilla, viivytysratkaisuja ja kunnossapidon tehostamista.

Hulevesijärjestelmien kunnostuksen kohteista tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka mukaisesti edetään saneerauksien suhteen. Tällä hetkellä tiedossa on hulevesihaasteita seuraavilla alueilla: Katajahaka (laadittu hulevesisuunnitelma ja toteutetaan vuonna 2026), Opelan alue, Mäki-Ruutin alue, Jakkulan alue sekä keskustan pururadan alue. Toteutusjärjestys tarkentuu suunnitelman valmistuttua.

Hulevesimaksun vaikutusalue on asemakaava-alue ja siellä kiinteistöt jaetaan seuraavasti:

  • omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot
  • rivi-, luhti- ja kerrostalot
  • teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset kahdessa kokoluokassa rakennuksen kerrosalan mukaan
  • rakentamattomat tontit

 

Hulevesimaksu tulee voimaan 1.7.2026 ja laskutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2026 koko vuodelta. Hulevesimaksua tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesimaksun suuruuteen vaikuttaa rakennuksen tyyppi. Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset ovat porrastettu rakennuksen kerrosalan mukaisesti kahteen tasoon.

Hulevesimaksut:

Kiinteistö Hulevesitaksa €/vuosi
Omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot 30 €/vuosi/rakennus
Rivi-, luhti- ja kerrostalot 90 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala <1500 m²

50 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala >1501 m²

300 €/vuosi/rakennus
Rakentamattomat asemakaavakiinteistöt 50 €/vuosi/kiinteistö
Yhdistys-, järjestö-, seuraintalot ym. kokoontumisrakennukset sekä lohkomattomat asemakaavan mukaiset tontit Vapautettu hulevesimaksun piiristä

 

Jos kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja pienikokoinen yritysrakennus (alle 150 m²), talousrakennus tai sauna, niin maksu menee omakotitalomaksun mukaan. Esim. kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja liiketila (esim. kampaamo/tilitoimisto/autokorjaamo), niin maksu menee omakotitalotaksan mukaan, jos liiketila on alle 150 m². Muut pientalot ovat esim. kolmen huoneiston rakennuksia. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, niin hulevesimaksu menee rakennuksen omistajalle.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jari Rantala, kunnanjohtaja, jari.rantala@laihia.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen

  1. otetaan käyttöön hulevesimaksut.
  2. hyväksytään hulevesimaksun taksa ja määräytymisen perusteet liitteen mukaisena.

 

Esittelijän kokouksessa muuttama ehdotus
Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen

  1. otetaan käyttöön hulevesimaksut.
  2. hyväksytään hulevesimaksun taksa ja määräytymisen perusteet liitteen mukaisena siten muutettuna, että
    • hulevesimaksu-taulukon toiselle riville lisätään luhtitalot (Rivi-, luhti- ja kerrostalot) ja viimeiseltä riviltä poistetaan maininta "sekä lohkomattomat asemakaavan mukaiset tontit"
    • hulevesimaksu tulee voimaan 1.7.2026 ja laskutetaan (07–12/2026) syksyllä 2026.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Asiantuntijaksi kokoukseen saapui tekninen johtaja Anu Muurimäki.

Kuvaus

Kunnanvaltuusto päätti 9.2.2026 § 10 palauttaa hulevesitaksan uudelleen valmisteluun. Tekninen lautakunta otti siten asian uudelleen käsiteltäväksi 4.3.2026 § 18 ja kunnanhallitus 9.3.2026 § 37.

Hulevesimaksu perustuu alueidenkäyttölain 103 n §:ään, jonka mukaan kunta voi periä vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmästään aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vaikutusalueella (asemakaava-alue) sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta vastaa lain mukaan asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta. Kunnalla ei ole hulevesien hallintaan liittyvää velvollisuutta haja-asutusalueella eli asemakaavan ulkopuolella. Maksun perusteet määritellään kunnassa hyväksyttävässä taksassa.

Hulevesimaksun käyttöönotto on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2024 § 88 osana talouden tasapainotusta ja sen toimenpideluetteloa.

Kunnan hulevesimaksun maksuperusteet ja maksuluokat on arvioitu vastaamaan nykyisiä kustannuksia sekä hulevesijärjestelmän kehittämistarpeita. Vuositasolla hulevesijärjestelmän kunnostamiseen ja ylläpitoon on käytetty noin 55 000 €. Tämän suuruinen nettotulo on laskennallisesti saavutettavissa hulevesimaksuilla.

Lisääntyneet sademäärät ja hulevesitulvat edellyttävät laajempia ja kalliimpia sopeutumistoimia, kuten hulevesijärjestelmän kapasiteetin kasvattamista mm. hulevesipumppaamoilla, viivytysratkaisuja ja kunnossapidon tehostamista.

Hulevesijärjestelmien kunnostuksen kohteista tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka mukaisesti edetään saneerauksien suhteen. Tällä hetkellä tiedossa on hulevesihaasteita seuraavilla alueilla: Katajahaka (laadittu hulevesisuunnitelma ja toteutetaan vuonna 2026), Opelan alue, Mäki-Ruutin alue, Jakkulan alue sekä keskustan pururadan alue. Toteutusjärjestys tarkentuu suunnitelman valmistuttua.

Hulevesimaksun vaikutusalue on asemakaava-alue ja siellä kiinteistöt jaetaan seuraavasti:

  • omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot
  • rivi-, luhti- ja kerrostalot
  • teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset kahdessa kokoluokassa rakennuksen kerrosalan mukaan
  • rakentamattomat asemakaavakiinteistöt.

 

Hulevesimaksu tulee voimaan 1.7.2026 ja laskutetaan syksyllä 2026 (ajalta 07–12/2026) . Hulevesimaksua tarkistetaan vuosittain teknisessä lautakunnassa.

Hulevesimaksun suuruuteen vaikuttaa rakennuksen tyyppi. Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset ovat porrastettu rakennuksen kerrosalan mukaisesti kahteen tasoon.

Hulevesimaksut:

Kiinteistö Hulevesimaksu €/vuosi
Omakoti- ja paritalot, muut pientalot sekä vapaa-ajan asunnot 30 €/vuosi/rakennus
Rivi-, luhti- ja kerrostalot 90 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala <1500 m²

50 €/vuosi/rakennus

Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset, kerrosala >1501 m²

300 €/vuosi/rakennus
Rakentamattomat asemakaavakiinteistöt 50 €/vuosi/kiinteistö
Yhdistys-, järjestö-, seuraintalot ym. kokoontumisrakennukset Vapautettu hulevesimaksun piiristä

 

Jos kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja pienikokoinen yritysrakennus (alle 150 m²), talousrakennus tai sauna, niin maksu menee omakotitalomaksun mukaan. Esim. kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo ja liiketila (esim. kampaamo/tilitoimisto/autokorjaamo), niin maksu menee omakotitalotaksan mukaan, jos liiketila on alle 150 m². Muut pientalot ovat esim. kolmen huoneiston rakennuksia. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, niin hulevesimaksu menee rakennuksen omistajalle.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1.7.2026 alkaen

  1. otetaan käyttöön hulevesimaksut.
  2. hyväksytään hulevesimaksun taksa ja määräytymisen perusteet liitteen mukaisena.

Päätös

Päätettiin, että 1.7.2026 alkaen

  1. otetaan käyttöön hulevesimaksut.
  2. hyväksytään hulevesimaksun taksa ja määräytymisen perusteet liitteen mukaisena.

 

Hyväksyttiin seuraava toivomusponsi: "Kunnanvaltuusto edellyttää teknistä lautakuntaa laatimaan pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) Laihian hulevesijärjestelmän kehittämiseen 14.10.2026 mennessä. PTS kulkee valmistelussa ja päätöksenteossa osana talousarviotyöskentelyä.".

Kokouskäsittely

Tekninen johtaja Anu Muurimäki alusti asiaa puheenjohtajan pyynnöstä.

Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta.

Valtuutettu Erkki Aro esitti valtuutettu Antti Holapan kannattamana kunnanhallituksen ehdotuksesta poiketen, että hulevesimaksuja ei oteta käyttöön.

Valtuutettu Esa Kannelmaa esitti valtuutettu Kurth Silorinteen kannattamana kunnanhallituksen ehdotuksesta poiketen, että hulevesimaksut olisivat seuraavat:
Omakoti- ja paritalot 25 €/vuosi 
Rivi- ja kerrostalot 90 €/vuosi
Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset <150 m² 25 €/vuosi
Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset yli 150 m² ja alle 1000 m² 90 €/vuosi
Teollisuus-, liike-, palvelu-, toimisto- ja teollisuusvarastorakennukset yli 1001 m² 120 €/vuosi
Rakentamattomat tontit 50 €/vuosi.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana on tehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta, asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen:
Ne valtuutetut, jotka kannattavat valtuutettu Kannelmaan ehdotusta, äänestävät JAA.
Ne valtuutetut, jotka kannattavat valtuutettu Aron ehdotusta, äänestävät EI.
Äänestysesitys hyväksyttiin.

Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 18 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä ja 4 äänesti tyhjää.
Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan liitteeksi 2.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen:
Ne valtuutetut, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta, äänestävät JAA.
Ne valtuutetut, jotka kannattavat valtuutettu Kannelmaan ehdotusta, äänestävät EI.
Äänestysesitys hyväksyttiin.

Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 25 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä.
Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan liitteeksi 3.

Julistettuaan äänestystuloksen puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen äänin 25–2 hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen.

Valtuutettu Sauli Tuomela jätti seuraavan toivomusponnen: "Esitän, että kunnanvaltuusto edellyttää teknistä lautakuntaa laatimaan pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) Laihian hulevesijärjestelmän kehittämiseen. PTS kulkee valmistelussa ja päätöksenteossa osana talousarviotyöskentelyä.".

Valtuutettu Erkki Aro jätti seuraavan toivomusponnen: "Jos valtuusto päättää ottaa hulevesitaksan käyttöön, niin valmistellaan hulevesialtaan rakentaminen tuonne Vedenojan lakialle, ei se vesi täällä sileällä pinnalla mihinkään muuten valu.".

Puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta saako Aron ponsiesitys kannatusta. Koska pyydettyjä puheenvuoroja ei ollut, puheenjohtaja totesi, että Aron ponsiesitys raukeaa kannattamattomana.

Puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta saako Tuomelan ponsiesitys kannatusta. Valtuutetut Jukka Harju, Juhana Hilmola ja Raimo O Kinnari kannattivat ponsiesitystä. Valtuutettu Hilmola esitti, että Tuomelan ponteen lisätään maininta, että PTS on oltava valmiina 14.10.2026 mennessä. Puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta voidaanko Tuomelan ponsiesitys siihen tehdyllä aikataululisäyksellä hyväksyä. Koska pyydettyjä puheenvuoroja ei ollut, puheenjohtaja totesi, että toivomusponsi hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tekninen johtaja

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta:

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
- kunnan jäsen

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valistusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. 

Valituksessa on ilmoitettava:

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeuden käyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Vaasan hallinto-oikeudelle.

Valitusviranomaisen yhteystiedot:

Vaasan hallinto-oikeus
postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs, 65100 Vaasa
s-posti vaasa.hao(at)oikeus.fi
telekopio 029 5642 760

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa, osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun tuomioistuinmaksulain (1455/2015) perusteella. Lisätietoja valituksen maksullisuudesta saa valitusviranomaiselta.

Lisätiedot ja asiakirjapyynnöt

Lisätietoja kunnallisvalituksesta ja päätöstä koskevia asiakirjoja voi pyytää Laihian kunnan kirjaamosta.

s-posti: laihian.kunta@laihia.fi