Kunnanhallitus, kokous 29.3.2022

Kuvaus

Yhteistoimintalain (1333/2021) 1 § mukaan yhteistoimintalain tarkoitus on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut. Lisäksi lain tarkoituksena on, että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitetään jatkuvaluonteisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia parannetaan. Lain tarkoituksena on myös turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä, sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa, silloin kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi toimintamuutosten yhteydessä.

Henkilöstön edustajana yhteistoimintaneuvotteluissa tarkoitetaan joko työehtosopimuksen perusteella valittua luottamusmiestä tai työsopimuslain 13 luvun 3 § tarkoitettua luottamusvaltuutettua.

Lain 16 § perusteella yhteistoimintaneuvottelussa olevan muutosneuvottelun piiriin kuuluvat asiat mm.

1. yrityksen tai yhteisön tai niiden jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle taikka niiden toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta;
2. työn organisointiin tai järjestelyihin tehtävistä muutoksista;
3. palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksista;

Muutosneuvottelut on aloitettava, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuoliseen muuttamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. 16 §:n 2 momentissa säädetyllä perusteella käytävät muutosneuvottelut on aloitettava, kun työnantaja harkitsee työntekijän asemaan vaikuttavaa olennaista muutosta työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä ja säännöllisen työajan järjestelyissä, johon 16 §:n 2 momentin 1–6 kohdassa tarkoitettu muutos antaa aihetta. Työnantaja saa ratkaista asian ilman edeltäviä muutosneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat muutosneuvottelujen esteenä. Työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä muutosneuvottelut, kun perusteita poiketa neuvotteluvelvoitteista ei enää ole. Työnantajan on selvitettävä tuolloin poikkeuksellisen menettelyn perusteet.

Muutosneuvottelut käydään työnantajan ja sen henkilöstön edustajan välillä, joka edustaa neuvotteluiden kohteena olevia työntekijöitä. Jos työntekijöillä ei ole edustajaa, muutosneuvottelut käydään neuvotteluiden kohteena olevien työntekijöiden kanssa yhdessä. Liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä myös luovutuksensaaja tai vastaanottava yritys voi olla osallisena muutosneuvotteluissa.

Työnantajan on ennen muutosneuvotteluiden aloittamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys, josta on käytävä ilmi ainakin muutosneuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Jos muutosneuvottelut koskevat 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, neuvotteluesitys on annettava viimeistään 5 päivää ennen neuvotteluiden aloittamista. Neuvotteluesityksestä on käytävä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi ilmi:

1. suunnitellut toimenpiteet ja niiden perusteet;
2. alustava arvio toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määristä eriteltynä henkilöstöryhmittäin ja toimenpiteittäin;
3. selvitys periaatteista, joiden mukaan toimenpiteen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät;
4. arvio ajasta, jonka kuluessa toimenpiteet pannaan toimeen.

Lain 16 § 2 momentissa tarkoitettuja asioita koskeva neuvotteluesitys on toimitettava myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään muutosneuvottelujen alkaessa. Jos muutosneuvottelut koskevat 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua työntekijän asemaan vaikuttavaa olennaista muutosta, työnantajan on ennen muutosneuvotteluiden aloittamista annettava asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai henkilöstön edustajille. Muutosneuvotteluissa on käsiteltävä ainakin henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Mahdollisen liikkeen luovutuksen tilanteessa liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niiden työntekijöiden henkilöstön edustajille, joita luovutus koskee:

1. luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;
2. luovutuksen syyt;
3. luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä
4. suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut, hallussaan olevat tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista.

Kunnan kiinteistönhoidon tilanne

Kunnanhallitus on kokouksessaan 24.8.2020 § 146 nimennyt parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan talouden tasapainotustoimenpiteitä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 9.11.2020 § 203 merkitä taloustyöryhmän raportin tiedoksi ja antaa raportin sekä ehdotuksen talouden tasapainotustoimenpiteistä hallintokunnille ja Laihia-Vaasa perusterveydenhuollon aluejaostolle tarkastettaviksi. Talouden tasapainostuksen käsittelyä jatkettiin kunnanhallituksen iltakoulussa 1.12.2020 ja valtuuston iltakoulussa tammikuussa 2021.

Taloustyöryhmän laatimaa raporttia on käsitelty kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti hallintokunnissa sekä toimielimissä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 26.4.2021 § 93, että sen on syytä määritellä, mitä mietinnössä esiin nostettuja konkreettisia asioita lähdetään viemään eteenpäin. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti on selvitettävä, onko kiinteistönhoidon neliöhinta kilpailukykyinen verrokkikuntiin. Keskustelua KOY Laihian Vuokratalojen ja kunnan kiinteistönhoidon yhtenäisyydestä on jatkettava. Selvitettävä on myös se, miten kuntouttava työtoiminta ja velvoitetyöllistettävät hoidetaan, jos kunnalla ei ole omaa kiinteistönhoitoa.

Kunnanhallituksen iltakoulussa 7.2.2022 keskusteltiin kunnan kiinteistönhoidon tilanteesta. Konserni- ja elinvoimajaosto päätti kokouksessaan 22.2.2022 § 5 perustaa työryhmän kiinteistönhuollon kehittämiseksi. Jaosto päätti antaa työryhmälle seuraavan tehtävän: Tehdä konserni- ja elinvoimajaostolle esitys, miten kiinteistönhuollon toiminta jatkossa järjestetään.

Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan 22.11.2021 § 17 keskustellut kunnan kiinteistönhoidon tilanteesta sekä toiminnan ja henkilöstön mahdollisen siirron vaikutuksista. Yhteistyötoimikunta päätti antaa kunnanhallitukselle seuraavan lausunnon:

Yhteistyötoimikunta muistuttaa, että yhteistoimintamenettely on aloitettava heti, kun tehdään suunnitelmia henkilöstöä koskeviin asioihin. Tässä tapauksessa näin ei ole menetelty. Nyt on jo menetetty ammattitaitoisia kiinteistönhoitajia, koska tilanne on ollut epäselvä. Yhteistyötoimikunta on huolissaan siitä, mihin velvoitetyöllistettävät ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt sijoitetaan, jos heitä ei voi enää sijoittaa kiinteistönhoitotehtäviin. Osakeyhtiömuotoiseen toimintaan heitä ei voi sijoittaa. Nykyiset kiinteistönhoitajat tekevät paljon muutakin työtä kuin varsinaista kiinteistönhoitoa, mm. uusien ryhmäperhepäiväyksiköiden perustamista ja purkamista. Tässä vaiheessa ei ole selvää, miten ja kuka tällaiset työt hoitaisi, jos kunnassa ei toimisi enää omaa kiinteistönhoitoa. Yhteistyötoimikunta on huolissaan myös siitä, mihin hintaan toimintaa laskutetaan, jos se siirtyy yksityiselle toimijalle. Yhteistyötoimikunta ei näe, miten siirto voisi tuoda kunnalle taloudellista säästöä. Yhteistyötoimikunta ei ole vakuuttunut siitä, miksi hyvin toimivaa käytäntöä on muutettava, kun mahdollista tulevaa tilannetta ei tunneta.

Lausunto on käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa 21.2.2022 § 46 Tiedoksi.

Kunnan organisaatiorakenteen uudistaminen

Laihian kokoomuksen valtuustoryhmä on kunnanvaltuuston kokouksessa 15.11.2021 jättänyt valtuustoaloitteen: Laihian kunnan organisaatio uudistettava. Aloitteessa kokoomuksen valtuustoryhmä kirjoittaa, että Suomen kuntakenttä on suurimman murroksen edessä vuosikymmeniin valtakunnallisen sote-uudistuksen johdosta. Sote-uudistuksen seurauksena kunnasta irtaantuu yli puolet toiminnoista tulevan Pohjanmaan hyvinvointialueen piiriin. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Laihian kunnassa aloitetaan välittömästi kokonaisvaltainen organisaatiorakenteen ja työnkuvien uudistaminen sote-uudistuksen seurauksena.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 29.11.2021 § 307 antaa valtuustoaloitteen lautakunnille (tekninen, sivistys ja hyvinvointi) sekä hallinto-osastolle tutkittavaksi ja selvitettäväksi, sekä perustaa parlamentaarisen työryhmän, joka valmistelee valtuustoaloitteessa esitettyjä asioita (lausetta täydennetty kokouksessa). Kunnanhallitus on kokouksessaan 31.1.2022 § 19 nimennyt työryhmän jäsenet ja päättänyt työryhmän toimikauden kestävän 31.12.2022 saakka.

Yhteistoimintaneuvottelut

Edellä on todettu, että Laihian kunnassa on kaksi työryhmää, jotka käsittelevät kunnan henkilöstöorganisaatiota ja sen toimintaa. Toinen työryhmä käsittelee kunnan kiinteistönhoidon tilannetta ja toinen työryhmä kunnan organisaatiorakennetta. Käsiteltävät asiat vaikuttava henkilöstöön ja sen toimintaan sillä tavalla, että on syytä aloittaa yhteistoimintaneuvottelut keskustelemaan vaikutuksista henkilöstöön. Kahden työryhmän alaisten asioiden yhteistoimintaneuvottelut lienee järkevää yhdistää yhdeksi neuvotteluksi.