Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta, kokous 10.6.2021

Kuvaus

Kunnanhallitus on kokouksessaan 8.6.2020 käsitellyt talouden tasapainoitustoimia (§ 126). Kunnahallitus edellytti sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekevän seuraavat suunnitelmat vuoden 2020 loppuun mennessä: 

 Nopeasti vaikuttava toimenpide talouden tasapainotukseksi

• Kunnanhallitus päättää edellyttää sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalta suunnitelmaa vuoden 2020 loppuun mennessä siitä, miten esiopetus järjestetään lukuvuodesta 2021 - 2022 eteenpäin. Tavoitteena on kahden esiopetusryhmän väheneminen lukuvuoden 2019 - 2020 tasoon nähden. Euromääräisesti tavoite tarkoittaa vähintään 100.000 euron vuosittaista säästöä.

Pitkän tähtäimen toimenpide talouden tasapainotukseksi

• Kunnanhallitus päättää edellyttää sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalta esitystä vuoden 2020 loppuun mennessä siitä, miten tulevaan perusopetuksen oppilasmäärän kehitystilanteeseen tullaan reagoimaan. Tavoitteena tulee olla perusopetusryhmien selkeä väheneminen lukuvuoteen 2026 - 2027 mennessä sekä kunnan tilojen tehokas käyttö. Kunnanhallitus määrittelee tarkemman säästötavoitteen tarkasteltuaan lautakunnan esitystä.

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuodesta 2021 - 2022 eteenpäin

• Lukuvuoteen 2022 - 2023 saakka esiopetusikäisiä lapsia on noin 100, jolloin esiopetusryhmiä tulee olla viisi.  

• Lukuvuodesta 2023 - 2024 alkaen esiopetusikäisten lasten määrä näyttäisi laskevan niin, että ryhmiä voisi olla neljä.  

• Tulee kuitenkin ottaa huomioon lasten kotiosoitteet ja sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan voimassa oleva päätös perustaa esiopetusryhmä, jos lapsia on ilmoittautunut vähintään 9. Tällöin esimerkiksi, jos Isokylän esiopetukseen ilmoittautuu enemmän kuin 9 lasta täytyy mahdollinen viides ryhmä sinne perustaa. Pienemmissä ryhmissä säästöä tulee kuitenkin henkilöstömenoissa, koska henkilöstömitoitus on määritelty siten että 7:ää esiopetusoppilasta kohden tulee olla yksi aikuinen (Laihialla esiopetus järjestetään varhaiskasvatuspalvelujen alla). Pelkästään esiopetusaikana suhdeluku on 13. 

• Tämän hetkisen tiedon mukaan esiopetuslasten määrät ovat seuraavanlaiset:

  • lv. 21-22                  99 lasta

  • lv. 22-23                 100 lasta

  • lv. 23-24                  61 lasta

  • lv. 24-25                  80 lasta   

Perusopetuksen oppilasrakenne 2020 - 2027

Yhtenäiskoulun oppilasrakennetta on tarkasteltu useissa virkarehtorikokouksissa syksyllä 2020. Lisäksi asiaa on käsitelty syksyn 2020 aikana kaksi kertaa lautakunnan jo aikaisemmin nimeämässä oppilasrakennetyöryhmässä (31.8.2020 ja 23.11.2020). Työryhmän jäseninä ovat toimineet: sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, virkarehtorit (yhtenäiskoulu ja lukio) ja lautakunnan jäsenet Erkki Aro (työryhmän pj.), Tiina Friman sekä Jukka Jänisoja. Viimeisen oppilasrakennetyöryhmän kokouksen mukaan yhtenäiskoulun oppilasrakennetta tulee tarkastalle tulevina vuosina (ulottuen vuoteen 2027) kahdella tasolla: eteläisen osan yksiköt (Kylänpää ja Isokylä) ja keskustaalueen yksiköt (yläkoulu, Rauhalan yksikkö, Kirkonkylän yksikkö, Hulmin yksikkö ja Perälän yksikkö). Tilatarpeiden suhteen tulee yhtenäiskoulun rinnalla tarkastella Laihian lukion opiskelijamäärän kehittymistä, koska lukion ja yläkoulun tilat ovat osittain yhteisiä. 

• Oppilasrakenne Kylänpään ja Isokylän yksiköiden osalta
  • Kylänpään ja Isokylän yksiköiden oppilasmäärät ovat tarkastelujaksolla (2020 - 2027) selvästi laskevia (oheismateriaalina oppilasennuste). Apulaisrehtori Sanna Schöning on kokoustanut yhdessä Kylänpään koulun vararehtorin Jukka Ojan, Isokylän koulun vararehtorin Marjo Kaartisen sekä sivistys- ja vapaa-ajanjohtajan kanssa näiden koulujen tulevaisuudesta. He päätyivät esittämään oppilasrakennetyöryhmälle kahta erilaista vaihtoehtoa (oheismateriaalina tarkempi selvitys):
    • a) Yksiköt jatkavat toimintaa nykyisellä mallilla, jolloin yhteinen opettajamäärä laskee tarkastelujaksolla nykyisestä seitsemästä viiteen. Kylänpään oppilasmäärä menee tarkastelujaksolla alle 40 oppilaan, jolloin koulu olisi  kaksiopettajainen, Isokylä kolmeopettajainen. Molemmissa yksiköissä opetus jatkuisi yhdysluokkaopetuksena, joka tarkastelujaksolla näyttäisi Kylänpään yksikön osalta muuttuvan kolmen vuosiluokan yhtäaikaiseksi opettamiseksi (2 opettajaa yksikössä). Tällainen opettamisen malli ei ole kaikilta osin lapsen edun mukaista. Lisäksi opettaminen on pedagogisesti haastavaa, koska nykyiset valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet tunnistavat huonosti yhdysluokkaopettamista. 
      •  Laskevan oppilasmärän vuoksi Kylänpään yksikön lakkauttaminen ja siirtyminen Isokylään olisi tilatarpeiden puolesta mahdollista aikaisintaan vuodesta 2027. 
      • Kylänpään yksikkö on rakennusteknisesti hyvässä kunnossa. Yksikössä ei ole ollut sisäilmaongelmia. Tältä osin painetta yksikön lakkauttamiseen ei ole. 
    • Molemmat yksiköt jatkaisivat toimintaansa tarkastelujakson jälkeenkin samalla profiloituen voimakkaasti. Isokylässä voisi opiskella jatkossa eskarit ja 1. - 3.-luokkalaiset (joustava alkuopetuksen kehittäminen, kolme luokanopettajaa). Nykyisten vakinaisten luokanopettajien osaaminen Isokylän yksikössä puoltaa vahvasti joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistä tulevaisuudessa. Kylänpään yksikössä opiskelisivat  4. - 6.-luokkalaiset (esim. taito-ja taidepainotteisuuden kehittäminen, kolme opettajaa). Yksiköiden voimakkaalla profiloitumisella haettasiin uudenlaista elinvoimaa kokonaisuudessaan molempien kylien suhteen. Tavoitteena olisi saada uusia asukkaita muuttamaan kylille elinvoimaisten ja kehittyvien koulujen ympärille. Oheismateriaalissa olevan selvityksen mukaan profiloituminen voisi alkaa aikaisintaan lukuvuodesta 2022 - 2023 alkaen. Yhdysluokkaopetus olisi edellä mainitun aloitusajankohdan mukaan purettu kokonaan lukuvuonna 2024 - 2025. 
  • Pelkästään taloudellisesti tarkasteltuna halvimmaksi vaihtoehdoksi tarkasteluajanjaksolla muodostuu vaihtoehto, jossa jatketaan yhdysluokkaopetusta molemissa yksiköissä nykyisen mallin mukaan ja Kylänpään yksikkö mahdollisesti lakkautettaisiin oppilasmäärän vähentyessä tarkastelujakson jälkeen. Tässä mallissa opettajia tarvitaan tarkastelujaksolla yksi vähemmän kuin toisessa vaihtoehdossa, jossa yksiköt profiloituvat opettamaan esi- ja alkuopetusta sekä vuosiluokkia 4 - 6.
    • Kuljetuskustannuksissa vaihtoehtojen välillä ei tule olemaan merkittävää eroa. Kuljetusvastaava Markku Laukkonen on lausunut, että yksiköiden profiloitumisella esi- ja alkuopetukseen sekä 4 - 6-vuosiluokkien opetukseen, ei ole merkittävää vaikutusta käytössä olevaan koulukuljetusten päivähintajärjestelmään. Perusteena ovat seuraavat seikat:
      • Kylänpään yksikön alueelta tulee nykytilanteessakin koulukuljetusliikennettä Isoonkylään päin.
      • Liikennevirta ei oleellisesti muutu vaikka edellä mainittu profiloitumismuutos tapahtuisi
      • Nykyisissä sopimuksissa koulukuljetusreiteille on asetettu päivähinta. Arvio tulevista tarjouskilpailuista on, että profiloitumismuutos vaikuttaisi yhden kuljetusreitin päivähinnoitteluun maksimissaan 50 € / päivä. 

• Oppilasrakenne keskusta-alueen yksiköissä (yläkoulu, Rauhala, Kirkonkylä, Hulmi ja Perälä) ottaen huomioon samalla lukion opiskelijarakenteen muutokset
  • Keskustan alueella oppilas- ja tilapaine kasvaa tarkastelujaksolla (oheismateriaalina tarkempi yksikkökohtainen selvitys asiasta). Alakoulujen osalta oppilasmäärä laskee merkittävästi vasta tarkastelujakson loppupuolella. Yläkoulussa muutos on nopeampi. Yläkoulun oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 300 oppilaasta lukuvuoteen 2023 - 2024 mennessä jo noin 390 oppilaaseen; laskien tarkastelujakson lopussa noin 370 oppilaaseen..
  • Rauhalasta on ennusteen mukaan vapautumassa yksi alakoulun luokkatila lukuvuodeksi 2024 - 2025.
  • Opetustiloja tarvitaan suunniteltua enemmän paitsi oppilasmäärän kasvun takia niin myös rakenteellisten muutosten takia. Laihialle on perustettu esimerkiksi jopo-luokka ja lisää erityisopetuksen pienluokkia. Lisäksi kouluihin tarvittaisiin jakotiloja, joihin oppilasryhmiä voitaisiin jakaa koulupäivän aikana.
  • Tällä hetkellä Kuula-Opisto ja Vaasa-opisto vievät C-rakennuksesta kaksi luokkatilaa. Näiden tilojen rinnakkaiskäyttöä tulee tehostaa ja lisäksi tulee tarkastella opistojen vaihtoehtoisia opetustiloja. 
  • Opetustilojen riittävyys keskustan alueella turvataan sillä, että tarkastelujaksolla Kirkonkylän yksikkö pidetään täyttöasteeltaan täynnä ja lisäksi keskustan alueelta tulee oppilaaksiottovaiheessa ohjata alakoulunsa aloittavia oppilaita voimakkaasti Perälän ja Hulmin yksiköihin.
    • Perälän ja Hulmin yksiköiden oppilasennusteet tarkastelujaksolla ovat seuraavanlaiset:
      • Perälän nykyinen oppilasmäärä tippuu nykyisestä noin 150 oppilaasta reilusti alle sadan, jos jatketaan nykyisillä oppilaaksiottoaleuilla (oheismateriaalina oleva oppilasennuste on tehty aikaisempien vuosien oppilaaksiottoaluiden pohjalta!)
      • Hulmin nykyinen oppilasmäärä noin 80 puolittuu tarkastelujaksolla, jos jatketaan nykyisillä oppilaaksiottoalueilla 
  • Tärkemmäiksi reagointikeinoksi keskusta-alueen oppilasrakenteen heijastumisesta tilatarvepaineeseen on se, että oppilaaksiotossa otetaan huomioon Perälän ja Hulmin yksiköiden hyvä täyttöaste. 
  • Luokanopettajia on eläköitymässä tulevina vuosina. Koska alakouluverkoston oppilasmäärät on vähenemässä merkittävästi tarkastelujaksolla, tulee luokanopettajien virantäyttöön kiinnittää erityistä huomiota. Eläköitymisen vuoksi avoimeksi jääviä virkoja tulee täyttää vasta kokonaisvaltaisen harkinnan pohjalta.
  • Ennusteen mukaan Laihian lukion siirtyminen 3-sarjaiseksi (3 ryhmää per vuosiluokka) alkaa lukuvuodesta 2023 - 2024 alkaen.
    • Tämä tarkoittaa lisääntyvää tilapainetta lukion ja yläkoulun yhteisten tilojen suhteen

Oheismateriaali: Opettaja- ja opetusryhmien määrät, oppilasennuste 2020 - 2027, oppilasrakennesuunnitelma lv. 2020 - 2027 ja oppilasrakennetyöryhmän 23.11.2020 pöytäkirja

Kuvaus

Kunnanhallitus päätti 22.2.2021 ohjeistaa sivistysosastoa sekä sivistys- ja varhaiskasvatuslautakuntaa siten, että suunnittelussa on pyrittävä siihen, että uusia opetustiloja ei kuluvalla vuosikymmenellä tarvitse hankkia tai rakentaa. Lisäksi kunnanhallitus päätti 22.2.2021, että perusopetuksen opetusryhmien vähenemisen myötä tavoitteena tulee lukuvuoteen 2026–2027 mennessä olla vähintään kuuden prosentin perusopetuksen tuntikehyksen pieneneminen lukuvuoden 2020–2021 tasoon nähden. Tavoite koskee perusopetuksen perustunteja sekä tukiopetustunteja. Tavoite ei koske erityisopetuksen kokonaisuuteen tarvittavia tunteja.

Ensimmäinen kunnanhallituksen tavoite toteutuu oppilasrakenneselvityksen mukaan sillä, että huolehditaan vuosittaisella oppilaaksiotolla siitä, että keskustaajamassa olevaa oppilaspainetta siirretään ensisijaisesti Perälän ja Hulmin yksiköihin. Tällöin nyt oppilaksiotossa käytössä oleva sisarruskriteeri ei todennäköisesti tule toimimaan.

Toinen tavoite tarkoittaa, että yleisopetuksen tuntikehyksen (huomioiden myös tukiopetustunnit) tulee leikkaantua 99 vuosiviikkotunnilla lukuvuoteen 2027-2028 mennessä. Lukuvuodelle 2020- 2021 myönnettiin 1582 yleisopetuksen vuosiviikkotuntia ja 71 tukiopetustuntia. Tehdyn oppilasrakenneselvityksen mukaan yllä mainittuun 99 vuosiviikkotunnin vähentämiseen on realistiset mahdollisuudet. Vuosiviikkotuntien leikkaantuminen vahvistuu tarkastelujakson loppupuolella, koska pienet ikäluokat (tällä hetkellä lapsimäärät ovat 60 ja 80) tulevat perusopetukseen vuonna 2025 ja 2026. Lukuvuodelle 2021 - 2022 on myönnetty perusopetukseen kokonaisuudessaan 2062 vuosiviikkotuntia, jossa on lisäystä 38 vuosiviikkotuntia meneillään olevaan lukuvuoteen nähden. Oppilasennusteen mukaan tuntikehyksen nousupaine pysähtyy tulevaan lukuvuoteen. Yläkoulu tulee tarvitsemaan lisää tuntikehystä oppilasmäärän noustessa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta samalla alakouluverkostosta tulee tuntikehystä leikkaantumaan pienempien ikäluokkien myötä. Tarkastelujaksolla luokanopettajien virkoja tulee vapautumaan eläkoitymisen johdosta. Virkojen täyttöä tullaan harkitsemaan erittäin tarkasti ottaen huomioon oppilasennusteet koko yhtenäiskoulun osalta. 

Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa 2.12.2020 käsittelyssä ollut oppilasrakenneselvitys sai päätösmuodon, jossa todetaan: "Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää esittää Isonkylän ja Kylänpään yksiköiden osalta reagointitavaksi vaihtoehtoa, jossa Isokylä muuttuisi joustavan alkuopetuksen yksiköksi (Isokylässä opiskelisi tulevaisuudessa vain vuosiluokat 0 - 3) ja Kylänpää muuttuisi 4 - 6 vuosiluokkien yksiköksi". Kunnanhallitus ei ottanut kantaa tähän asiaan kokouksessaan 22.2.2021. Yhtenäiskoulun yksiköiden toimintamallien muutokset kuuluvat sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimivaltaan. Helmikuulla 2021 on pidetty Kylänpään ja Isokylän henkilöstön kanssa keskustelutilaisuudet joulukuun sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksen päätösten pohjalta. Keskustelujen pohjalta on noussut esiin uusia ehdotuksia toimintamalleista, joilla voitaisiin molempia yksiköitä pitää elinvoimaisina tarkastelujaksolla. Kaikki erilaiset vaihtoehdot ovat edelleen avoimesti ennakkoarviointien, keskustelujen ja selvitysten taustalla. Varsinaista sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksentekoa varten tulee tehdä vielä ainakin lapsivaikustusten arviointia ja huoltajien kuulemista asian suhteen.