Hyvinvointilautakunta, kokous 3.4.2025

Kuvaus

Keskusta-KD:n valtuustoryhmä on jättänyt kunnanvaltuustolle aloitteen lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotosta Laihialla.

Lapsivaikutusten arvioinnilla kunta tunnistaa eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset lasten oikeuksien toteutumiseen lasten arjessa ja elämässä pitkällä sekä lyhyellä aikavälillä. Lapsen oikeuksien sopimus muodostaa perustan arvioinnille. Myös tilanteeseen liittyvä muu lainsäädäntö on huomioitava. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla selvitetään etukäteen, miten hanke voidaan toteuttaa lasten edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Arviointi tuottaa päätöksenteon tueksi perusteltua tietoa siitä, millainen päätösvaihtoehto olisi kokonaisvaikutuksiltaan paras lasten edun näkökulmasta. Arvioinnissa noudatetaan menettelytapoja, jotka varmistavat lapsen edun huomioon ottamisen ensisijaisena (Unicef).

Miten lapsivaikutusten arviointi käytännössä toteutetaan?

1. Tunnistakaa tarve: 

• Missä vaiheessa päätöksentekoprosessia ollaan nyt: mitkä asiat on jo päätetty, mihin voidaan vielä vaikuttaa? Onko vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, millaisia?
• Miten lapsivaikutusten arviointi aikataulutetaan niin, että se nivoutuu oikea-aikaisesti päätöksenteon aikatauluun eikä päätöksenteko veny tarpeettomasti?
• Koskettaako suunnitteilla oleva muutos/päätösesitys lapsia, nuoria tai perheitä? Jos vastaus on kyllä, lapsivaikutusten arviointi on tarpeellinen.
• Ovatko mahdolliset vaikutukset suoria vai välillisiä? Jos suoria, lapsivaikutusten arviointi on välttämätön.
• Vaikuttaako suunnitelma mahdollisesti heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin tai nuoriin? Jos kyllä, lapsivaikutusten arviointi on erityisen tärkeää tehdä.
• Voiko suunnitelma tai päätösesitys heikentää lasten oikeuksien toteutumista? Jos kyllä, on tarpeen tehdä kattava lapsivaikutusten arviointi.

2. Tarkastelkaa, mistä on kyse: 

• Keitä, missä ja millaisia ovat ne lapset/nuoret, joita muutos/päätösesitys koskettaa? Onko joukossa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia?
• Millaisin eri tavoin suunnitelma heitä koskettaa?
• Kartoittakaa ja punnitkaa alustavasti mihin lapsen eri oikeuksiin hanke mahdollisesti vaikuttaa ja miten.
• Kiinnittäkää erityistä huomiota päätösvaihtoehtojen mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin. Tunnistakaa erityisesti sellaiset, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
• Arvioikaa, millaista tietoa vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan.

3. Suunnitelkaa tiedon keruu sekä lasten ja nuorten osallisuus: 

• Mitä ja millaista tietoa on jo olemassa? Mitä tietoa lapsilta ja nuorilta on ehkä jo kerätty aiemmin?
• Mitä puuttuu? Millaista tietoa on hankittava lisää?
• Mistä ja millaisista lähteistä tarvittavat tiedot voidaan saada? Huomioikaa kaikki oleellinen tutkimus- ja viranomaistieto. Huomionarvoisia lähteitä ovat mm. lapsiasiavaltuutetun vuosikirjat, tilastot, tutkimukset, kuten THL:n kouluterveyskyselyt ja FinLapset, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin ratkaisut lapsia koskevissa asioissa, aluehallintoviraston valvontaratkaisut ja ohjeet sekä lapsioikeudelliset julkaisut.
• Miten tiedot kerätään? Kuka kerää?
• Erityisen tärkeää on kuulla lasten ja nuorten näkemykset asiasta. Mitä kysytään lapsilta, nuorilta ja perheiltä itseltään? Miten vastaajat tavoitetaan parhaiten? Millaisin lapsiystävällisin ja eettisin menetelmin?
• Ketkä kohderyhmää tuntevat kunnan viranhaltijat ja työntekijät voisivat olla asiassa avuksi? Esim. varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön ammattilaisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa.

4. Toteuttakaa tiedonkeruu ja lasten ja nuorten osallisuus:

• Toteuttakaa lasten ja nuorten kuuleminen.
• Kertokaa lapsille ja nuorille itse asian lisäksi myös se, mitä lapsivaikutusten arviointi on ja miksi sitä tehdään.
• Hankkeen edetessä muistakaa kertoa lapsille, nuorille ja perheille kuulemisen tulokset sekä miten heidän näkemyksiään seuraavaksi hyödynnetään.
• Hankkikaa kaikki tarvittava tutkimus- ja viranomaistieto.
• Hyödyntäkää eri tieteenalojen osaamista vaikutusten arvioimiseksi.

5. Analysoikaa tulokset:

• Mitä saitte kuulla lapsilta ja nuorilta?

• Mitä merkityksellistä tietoa saitte muista tietolähteistä (tutkimus- ja viranomaistieto)?

• Mitä lasten ja nuorten kannalta hyviä vaikutuksia nousi esiin eri ratkaisuvaihtoehdoissa, ja miten niitä voitaisiin vahvistaa?

• Mitä ovat haittavaikutukset ja riskit, ja miten niitä voitaisiin pienentää?

• Miten suunnitelma vaikuttaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin? Millaisella päätöksellä heihin kohdistuvia haittoja voidaan ehkäistä?

• Miten lapsen oikeudet kokonaisuudessaan toteutuvat eri ratkaisuvaihtoehdoissa?

• Punnitkaa lapsen etua suhteessa muihin asiassa olennaisiin etuihin ja intresseihin. Ensisijainen painoarvo on annettava lapsen edulle.

6. Dokumentoikaa lapsivaikutusten arvioinnin tulokset ja esitelkää ne päättäjille:

• Laatikaa huolellisesti perusteltu esitys analyysinne tuloksista ja johtopäätöksistä päätöksentekijöille.

• Esittäkää suositus siitä, millainen ratkaisuvaihtoehto edistäisi ja toteuttaisi lasten etua parhaalla mahdollisella tavalla ja miksi.

• Huolehtikaa, että päätöksentekijöille suunnattu esitys on selkeä ja tiivis - heillä ei välttämättä ole aikaa tutustua joka yksityiskohtaan.

• Toimittakaa päätöksentekijöille myös laajempi yhteenvetonne ja dokumentointinne lapsivaikutusten arvioinnista, jolloin se käsitellään muiden päätöksentekoasiakirjojen yhteydessä.

• Kun päätös on tehty, tiedottakaa siitä ja lapsivaikutusten arvioinnin tuloksista etenkin niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka olivat mukana prosessissa.

7. Seuratkaa ja arvioikaa omaa työtänne ja arvioinnin vaikutuksia:

• Arvioikaa, miten lapsivaikutusten arviointi toteutui. Saavutitteko tavoitteenne? Mikä onnistui, mikä ei?
• Listatkaa, mitä seuraavassa lapsivaikutusten arvioinnissa kannattaisi toteuttaa samoin kuin tässä, ja mitä asioita kannattaisi tehdä toisin.
• Arvioikaa, miten lapsivaikutusten arviointien tulos vaikutti päätöksentekoon.
• Miettikää, miten arviointiprosessia voisi edelleen kehittää.
• Seuratkaa, toteutuvatko ennakoidut vaikutukset ja miten.

Lapsiperheisiin ja nuoriin panostaminen on osa kunnan strategian kriittisiä menestystekijöitä. Kunnassa pyritään jo nyt toimimaan siten, että kunta olisi lapsiperheille hyvä ja houkutteleva asuinpaikka. Kuten esittelytekstistä ilmenee lapsivaikutusten arviointi on tärkeä, mutta perusteellinen ja työläs käytäntö, joka saattaa hidastaa päätöksentekoprosesseja. Käytännön mukaan ottaminen kunnan päätöksentekoon tarkoittaisi sitä, että suurimmassa osassa päätöksiä, tulisi tehdä lapsivaikutusten arviointi. Tämä lisäisi oleellisesti päätösten valmisteluun tarvittavaa työaikaa ja siten lisäisi kunnan työntekijöiden työmäärää. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Hyvinvointilautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että

1. Laihian kunnassa ei oteta lapsivaikutusten arviointia käyttöön.

2. valtuustoaloite voidaan todeta tässä muodossa loppuun käsitellyksi.

Perustelut:

1. Resurssien rajallisuus:
   Lapsivaikutusten arviointi edellyttää koulutusta, asiantuntijatyötä ja lisäresursseja päätöksentekoprosesseihin. Laihian kunnan nykyiset henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ovat rajalliset, eikä arviointimallin käyttöönotto ole kustannustehokasta tässä vaiheessa.

2. Kunnan koon vaikutus:
   Laihian kunta on väkiluvultaan ja organisaatioltaan pieni. Päätöksentekoprosessit ovat jo yksinkertaisia ja läpinäkyviä, mikä mahdollistaa lasten ja perheiden tarpeiden huomioimisen ilman erillistä vaikutusten arviointityökalua.

3. Olemassa olevat käytännöt:
   Kunta huomioi lasten ja nuorten hyvinvoinnin osana laajempaa päätöksentekoa ja strategista suunnittelua. Nykyiset toimintamallit, kuten yhteistyö varhaiskasvatuksen, koulujen ja hyvinvointipalveluiden kanssa, tarjoavat riittävät puitteet lasten etujen huomioimiselle.

4. Ei lakisääteinen velvoite:
   Lapsivaikutusten arviointi ei ole Suomessa lakisääteinen velvoite. Näin ollen sen käyttöönottoa voidaan arvioida kunnan omien tarpeiden ja resurssien näkökulmasta. Tällä hetkellä ei ole olemassa näyttöä siitä, että malli toisi merkittäviä lisähyötyjä kunnan päätöksenteolle.

5. Kustannus-hyöty-suhde:
   Lapsivaikutusten arvioinnin implementointi voi olla työläs prosessi, eikä sen vaikutuksia ole helppo mitata. Kunnalle on tärkeämpää kohdistaa voimavarat suoraan lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen, kuten koulutuksen, oppilas-/opiskelijahuollon ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseen.

Johtopäätös perusteluihin viitaten:
Laihian kunta katsoo, että lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto ei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista. Resurssit kohdennetaan mieluummin suoraan lasten ja perheiden hyvinvointia tukevien palveluiden kehittämiseen.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.